Sipilän hallitus aikoo panostaa kärkihankkeillaan erityisesti biotalouteen ja puhtaaseen teknologiaan sekä koulutukseen ja osaamiseen. Hankkeilla puhdistetaan muun muassa Itämerta ja digitalisoidaan peruskouluja.
Miljardin euron kärkihankerahoja ei jaeta tasan viiden hankekokonaisuuden kesken. Elinkeinoministeri Olli Rehnin (kesk.) ja maa- ja metsätalousministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) johtamalle biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen hankkeelle on Ylen tietojen mukaan jyvitetty alustavasti 350 miljoonaa euroa. Saman verran on kaavailtu myös opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) vetämiin koulutuksen ja osaamiseen kärkihankkeisiin.
Hallitus on kertonut panostavansa kärkihankkeisiin hallituskaudella noin miljardin. Sen lisäksi lähinnä teiden korjaamiseen aiotaan käyttää 600 miljoonaa euroa.
Hallitus on nimennyt viisi päätavoitetta ja 27 niihin tähtäävää kärkihanketta, joita vielä konkretisoidaan ja hiotaan ennen kuin ne lyödään lukkoon. Hallitus on kertonut rahoittavansa kärkihankkeet pääosin valtion omaisuustuloilla.
Vieraita kieliä ekaluokkalaisille, 3. lukukausi yliopistoihin
Koulutuksen ja osaamisen kärkihankerahoista aiotaan käyttää iso osa peruskoulujen uudistamiseen. Se tuo oppilaille uusia oppimisympäristöjä ja digitaalista opetusmateriaalia.
Oppimisympäristöjen digitalisointi ei tarkoita vain uusia kojeita ja materiaaleja oppilaille. Tarkoitus on myös parantaa opettajien valmiuksia käyttää uutta opetusmateriaalia ja -menetelmiä.
Kärkihankkeilla pyritään kohentamaan myös suomalaisten vieraiden kielten taitoja. Vieraan kielen opettamista jo ekaluokkalaisille kokeillaan alueellisesti. Hallitus voi myös sallia alueelliset kokeilut, joissa pakollinen ruotsi korvataan esimerkiksi venäjällä.
Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluaikoja hallitus aikoo lyhentää ottamalla käyttöön kolmannen lukukauden. Korkeakoulujen valintakokeita halutaan uudistaa myös niin, että työelämään päästäisiin nykyistä nopeammin.
Lanta kiertoon, Itämeri puhtaaksi
Biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen satojen miljoonien kärkihankerahoilla aiotaan muun muassa puhdistaa Itämerta ja muita vesistöjä. Suomesta tulisi samalla hallituksen visioissa kiertotalouden ja puhtaan teknologian edelläkävijä.
Vesistöjen tilaa kohennetaan lisäämällä ravinteiden talteenottoa niin, että vähintään 50 prosenttia lannasta ja yhdyskuntien jätevesilietteestä saadaan kehittyneeseen prosessointiin vuoteen 2025 mennessä. Paljon porua herättänyttä jätevesiasetusta hallitus lupaa lieventää huomattavasti.
Fossiilinen tuontienergia, öljy ja hiili, aiotaan korvata kotimaisella, uusiutuvalla ja päästöttömällä kotimaisella energialla 2020-luvun aikana. Suurimmat mahdollisuudet hallitus näkee biopolttoaineiden ja biokaasun tuotannon ja teknologian edistämisessä.
Hallitus aikoo perustaa kärkihankerahoilla myös uuden kansallispuiston Suomen 100-vuotisjuhlavuonna 2017.
Luvat nopeammin, kauppoihin vapaammin
Biotalouden ohella Sipilän hallituksen lempilapsi on normitalkoot. Hallitus lupaa purkaa kansalaisten ja yritysten elämää hankaloittavia normeja ja säädöksiä. Listalla on muun muassa kauppojen aukiolon vapauttaminen.
Tarkoitus on myös sujuvoittaa kansalaisten ja yritysten lupa- ja valitusprosesseja ja minimoida viranomaisten keskinäiset valitukset.
Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeita johtavat kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) ja liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.).
Hankkeeseen kuuluu normien purkamisen lisäksi julkisten palvelujen digitalisoiminen ja yhteiskunnalliset kokeilut. Kokeiluilla hallitus haluaa edistää luovia ratkaisuja, palveluiden parantamista, omatoimisuutta, yrittäjyyttä, alueellista ja paikallista päätöksentekoa ja yhteistyötä.
Ikääntyneille ja lapsiperheille palvelut kotiin
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylän (ps.) johtamilla hyvinvoinnin ja terveyden kärkihankkeilla pyritään muun muassa kaventamaan suomalaisten terveys- ja hyvinvointieroja. Erityistä huomiota saavat lapsiperheet ja ikääntyneet.
Rahaa luvataan lapsiperheiden kotipalveluihin. Myös ikääntyneille aiotaan tarjotaan entistä enemmän kotipalveluja ja -hoitoa. Myös omaishoitoon lisätään resursseja.
Hallitus käynnistää myös mielenterveyttä edistävän ja yksinäisyyden ehkäisyyn tähtäävän ohjelman.
Hallitus toteuttaa alueellisen perustulokokeilun. Osatyökykyisten työntekoa luvataan edistää muun muassa parantamalla vammaisten yrittäjien toimintamahdollisuuksia ja poistamalla työkyvyttömyyseläkkeen ja ansiotulon kannustinloukkuja.
Paikallista sopimista, yksityisiä työvoimapalveluita
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johtamien työllisyyden ja kilpailukyvyn kärkihankkeiden tavoitteena on nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin ja lisätä työllisten määrää 110 000 henkilöllä.
Näkyvin hanke on yhteiskuntasopimus, jolla tavoitellaan työvoimakustannusten alentamista vähintään viidellä prosentilla. Työntekijöille luvataan vastapainoksi parempaa muutosturvaa irtisanomisen yhteydessä.
Kilpailukykyä ja työllisyyttä aiotaan edistää myös muun muassa paikallista sopimista edistämällä, uuden työntekijän koeaikaa pidentämällä ja sälyttämällä työntekijälle kuuden päivän omavastuu sairastumisesta vähintään viiden viikon lomalla. Vuorotteluvapaan ehtoja tiukennetaan tai se lopetetaan kokonaan.
Yksityisten työvoimapalveluiden roolia erityisesti helpommin työllistyvien osalta lisätään. Työvoimahallinnossa aiotaan ottaa käyttöön tulokseen perustuvia johtamis- ja palkkausjärjestelmiä. Mittarina toimii muun muassa solmittujen vakinaisten työsuhteiden määrä.