Suomen uuden hallituksen ensi askelia on seurattu Euroopassa tarkkaan. Perussuomalaisten nousu merkittävän kokoisena eurokriittisenä puolueena hallitukseen on herättänyt nukkuvatkin. Eikä syyttä, hallituksen ohjelmassa on sellaisia kirjauksia, joiden vaikutuksia Suomen kansainväliseen ja EU-politiikkaan arvioidaan jo lähiaikoina.
Suomen kova suhtautuminen talouksien korjaamiseen on noteerattu kriisimaissa. Suomen siirtolaispolitiikka on ottanut sellaisia askelia, ettei enää voi puhua solidaarisuudesta kun kehitysyhteistyömäärärahojakin leikataan entisestään. Kansallinen etu ensin myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa herättää kosolti kysymyksiä EU-maissa.
Niissä jäsenmaissa, jotka ajautuivat saneeraukseen EU-tuella, muistetaan Suomen kovat ja kylmät vaatimukset. Talous edellä ja muu perässä jätti useisiin kriisimaihin jäljet, jotka eivät helposti eivätkä nopeasti katoa. Työttömyyden, erityisesti nuorisotyöttömyyden raju nousu ajoi ihmisiä kodeistaan ja kotimaistaan uutta elämää etsimään. Hallituksia kaatui, niin lopulta myös Suomessa, joka itsekin vajosi kriisiin.
Taas yksi äänestystulos EU:ssa, joka kertoo, että asioiden pitää muuttua – Sajjad Karim, konservatiivimeppi Britanniasta.
Äänestäjät antoivat selvästi mandaatin sellaiselle hallitukselle, joka muuttaa ei pelkästään Suomen, mutta myös EU:n suunnan. Britanniassa loistavan vaalituloksen saaneet konservatiivit näkevät Suomessa yhteistyökumppanin monella saralla. Sen aloittaessa neuvotteluja oman jäsenyyssopimuksensa uudistamiseksi tavoitteena on uudistaa koko EU:ta. Perussuomalaisille, jotka istuvat EU-parlamentissa samassa ryhmässä, se käy oikein hyvin, mutta myös keskustalle.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on jo moneen otteeseen ehtinyt ilmoittaa, että vähemmän on enemmän ja parempi.
Niin kauan kuin EU sulkee jääräpäisesti korvansa, nähdään reagoivia vaalituloksia ja kansalaisten vaatimuksia – Sajjad Karim.
Solidaarisuuden lasku Suomessa on pantu merkille. Komissio myy paraikaa jäsenmaille ajatusta valtavan pakolaisvirran jakamisesta tasaisemmin EU-maiden kesken, koska taakka Etelä-Euroopassa on kohtuuton kun otetaan huomioon vastaanottajamaiden heikko talouskin.
Ei ole reilua jättää ongelmaa vain Kreikalle, Italialle ja Maltalle. Havaitsen hyvin kielteistä suhtautumista maahanmuuttoon – Ana Gomes, sosialistimeppi Portugalista.
Euroopassa muistetaan Suomen vakuusvaatimukset, sormen heristely ja ripitykset oikeanlaisesta ja rehellisestä finanssipolitiikasta. Noh, nyt Suomi voi syösä omia lääkkeitään. Kuuden miljardin euron säästöt kuudessa vuodessa on katkeraa lientä, mutta Brysselissä on vaikea löytää sympatiaa ja ehkä syystä.
Kun Saksa kääntyy, Suomi on yksin pieni ilkeä mies, jolla ei ole ystäviä. Se on kova paikka olla yksin kun käyrät näyttävät alaspäin ja muilla nousevat – Sean Whelan, taloustoimittaja, Irlannin ylesiradioyhtiö RTE.
Suomen ja hallituksen edesottamukset testataan aika pian kun jälleen kerran on aika tehdä päätöksiä Kreikasta. Annetaanko olla vai eikö olla eurossa, siinä valtiovarainministeri Alexander Stubbille (kok.) visainen kysymys kun niskaan hengittävät ulkoministeri Timo Soini (ps.) ja pääministeri Juha Sipilä (kesk.).
Tässä yhteydessä ei voi olla mainitsematta, että joku Kreikassa pitää entistä talouskomissaaria, Olli Rehniä (kesk.) sankarina.
Olli Rehn piti meidät eurossa – Thanos Athanasiou, EU-kirjeenvaihtaja, Real News –lehti, Kreikka
A-studiossa käydään tänään klo 21.05 keskustelu, jossa eurooppalaiset arvioivat Suomen uuden hallituksen politiikkaa.