1. Pienet puolueet pääsivät kynnyksen yli
Vaalipiiriuudistus polkaistiin liikkeelle vuonna 2007, kun vihreiden Tarja Cronberg keräsi huikeat 7 800 ääntä, mutta jäi silti äänikynnyksen väärälle puolelle. Yhteisessä Savo-Karjalan vaalipiirissä vihreiden kannatus riitti edustajanpaikkaan lopulta varsin helposti, vaikka kaikki ennusteet eivät sitä luvanneetkaan. Sama pätee kristillisdemokraatteihin, jotka palaavat idästä eduskuntaan madaltuneen äänikynnyksen ja Sari Essayahin huikean äänisaaliin ansiosta.
Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että vaalipiiriuudistus pelasti myös kolmannen pienemmän puolueen paikan. Kahden maakunnan alueella peräti 2 000 ääntä hukannut Vasemmistoliitto olisi menettänyt ainoan kansanedustajanpaikkansa Pohjois-Savosta, mikäli vaalit olisi käyty entisen vaalipiirijaon mukaan. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että vasemmiston Matti Semi nousi eduskuntaan koko maan pienimmällä äänimäärällä.
2. Tuula Väätäinen, ei vakuuttanut pohjoiskarjalaisia
Oliko kokenut demariedustaja uuden vaalipiirin ensimmäinen uhri? Väätäinen keräsi pohjoiskarjalaisilta äänestäjiltä ainoastaan 116 ääntä. Merja Mäkisalo-Ropponen sai Ohtaansalmen toiselta puolelta 419 ääntä ja Riitta Myller 1 096. Mikäli Väätäinen olisi pystynyt likimainkaan samaan, hänen jatkokautensa olisi ollut turvattu. Väätäinen oli liikkeellä pienemmällä budjetilla (15 000 euroa, vrt. Myllerin 26 000 ja Mäkisalo-Ropposen 30 000 euroa) kuin kilpakumppaninsa.
Toisaalta Väätäinen menetti asemia myös kotipuolessa: entisessä kotikunnassaan Siilinjärvellä hän jäi neljänneksi Sallamaarit Markkasen, Hannakaisa Heikkisen ja Sari Essayahin jälkeen. Lopputuloksena Pohjois-Savo ei saanut uudesta vaalipiiristä yhtään demaria läpi, mitä voidaan pitää shokkihoitona puolueen piiriväelle.
3. Sari Essayah, Ohtaansalmen äänikuningatar
Muutama ehdokas onnistui vakuuttamaan äänestäjät molempien maakuntien alueella, mutta kukaan ei pystynyt samaan kuin lapinlahtelainen ex-urheilija Sari Essayah. Hänen äänestysnumeronsa raapustettiin Pohjois-Karjalan puolella peräti 3 192 lappuun. Se tekee Essayahista ylivoimaisen äänikuningattaren Pohjois-Karjalassa pohjoissavolaisten ehdokkaiden joukosta.
Kristillisdemokraatit näyttävät keskittäneen äänensä suosiolla ykkösehdokkaalleen. Essayah nousi puolueensa ykköseksi jopa Kiteellä, jossa oli ehdokkaana paikallinen Sirpa Suikkanen, joka keräsi viime vaaleissa yli 2 000 ääntä.
4. Keskustalaiset eivät tarvinneet naapurin ääniä
Keskustan äänestäjät olivat hyvin uskollisia oman maakuntansa ehdokkaille uudenkin vaalipiirin alueella. Puolueensa ääniharava, kiuruvetinen Hannakaisa Heikkinen sai mahtavasta 10 714 äänen saaliista vain 389 ääntä Pohjois-Karjalasta. Edes keskustalaisten raskaaseen sarjaan pitkään kuulunut Seppo Kääriäinen ei saanut Ohtaansalmen tuolta puolelta kuin 420 ääntä.
Keskustalaisten maakuntauskollisuus kertoo myös sen, että uusi vaalipiiri ei ratkaissut kokeneen Eero Reijosen putoamista eduskunnasta. Hän ei saanut naapurimaakunnasta sen vähempää ääniä kuin muutkaan, mutta menetti kotiseudullaan Joensuussa ja Liperissä 522 ääntä viime vaaleihin verrattuna. Lopulta jatkokausi jäi 94 äänen päähän.
Ainoa keskustalainen, joka todella sukkuloi sulavasti kahden maakunnan välillä, oli Leppävirralla syntynyt joensuulainen Anu Vehviläinen. Ministerinäkin vaikuttanut ja neljä kautta kansanedustajana istunut Vehviläinen sai ääniä Pohjois-Savon puolelta kokonaiset 1 503 kappaletta. Koko äänisaalis oli 8 926.
5. Pentti Oinonen, matkalla Karjalaan?
Myös Kuopiossa nykyisin asuva, kolmannelle kaudelle lähtevä Pentti Oinonen on syntynyt Pohjois-Karjalan puolella Kontiolahdella. Rautavaaralta Kuopioon muuttanut Oinonen on viihtynyt viime aikoina vapaa-ajallaan myös Pohjois-Karjalassa, mikä lienee ollut vaalituloksen kannalta hedelmällistä.
Oinosen kannatus romahti Pohjois-Savossa (4 404 ääntä, vrt. 8 920 ääntä vuoden 2011 eduskuntavaaleissa). Hän sai kuitenkin Pohjois-Karjalasta komeat 1 877 ääntä, mikä takaa Oinoselle edelleen aseman puolueensa ykköspyssynä Savo-Karjalassa.
Vaalien jälkeen Oinonen vahvisti Yle Pohjois-Karjalalle, että hän aikoo muuttaa kotikuntansakin Kontiolahdelle Pohjois-Karjalan puolelle.
6. Krista Mikkonen "teki essayahit"
Vihreiden varapuheenjohtajan tunnettuus Pohjois-Savon puolella kyseenalaistettiin ennen vaaleja, mutta vaalipäivä osoitti epäluulot turhiksi. Mikkonen lunasti puolueen ykkösehdokkaan paikan lopulta selkeästi koko uuden vaalipiirin alueella. Hän sai ääniä pohjoissavolaisilta kaikkiaan 1 409 kappaletta.
Mikkosen haastajaksi arvioitu kuopiolainen Harri Auvinen jäi Pohjois-Karjalassa 358 ääneen. Se ei ratkaissut heidän keskinäistä kisaansa, mutta joka tapauksessa Mikkosen hyvä äänisaalis “naapurin puolelta” varmisti vihreille puolueen historiallisen paikan idästä.
7. Pekka Ravi – omat koirat purivat
Kokeneen kokoomusedustajan kohtalo on säännön vahvistava poikkeus: edes hyvä äänisaalis naapurimaakunnan puolelta ei taannut joensuulaiselle Pekka Raville jatkokautta. Molempien pohjoissavolaisten kärkiehdokkaiden nousua Ravin ohi voidaan pitää ainakin pienenä yllätyksenä.
Selitys löytyy “omista” äänestäjistä: viime vaaleihin verrattuna Ravi menetti kotikaupungissaan Joensuussa yli 2 000 ääntä. 1 478 äänen potti Joensuusta on totaalinen romahdus. Samaan aikaan naapurimaakunnassa Sari Raassina keräsi pelkästään Kuopiosta lähes 3 000 ääntä ja Markku Eestilä nousi samaan määrään Iisalmesta ja Kuopiosta saamillaan määrillä.