Harvinaisen hyväntuulisen oloinen ja näköinen liittokansleri Angela Merkel saapui Suomeen valtiovierailulle eilen yhdeksän vuoden tauon jälkeen melkoiseen räntäsateeseen. Merkelin tiedottaja ihasteli säätä todellisena talvena, vaikka poskeen osuessaan suuri lumihiutale muuttui teelusikan kokoiseksi vesiläiskäksi.
Keskusteluaiheet olivat vaikeita: Euroopan talouskriisi, Ukrainan kriisi ja EU:n Venäjä-suhteet. Sekä Suomella että Saksalla on vain hävittävää, jos asiat menevät pieleen. Merkel ei millään tavalla ottanut esille sellaisia asioita, joista olisi kokoomukselle varsinaista vaaliapua. Hän ei puhunut Natosta sen enempää kuin Suomen taloudestakaan.
Merkelillä, niin vahva ja suosittu poliitikko kuin onkin, on omat vastustajansa Saksassa, pääasiassa vasemmistossa ja eurokriittisissä. Samat vastustajat on pääministeri Stubbilla ja kokoomuksella.
Merkelin vierailu laittoi Suomen EU:n kartalle tärkeänä jäsenmaana. Merkel arvostaa Suomen näkemyksiä ja kokemuksia Venäjä-suhteiden hoidossa ja Suomen valtiontalouden hoitoa yleisesti.
Mailla on vahvat poliittiset, taloudelliset, historialliset ja akateemiset siteet riippumatta hallituksista.
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin puheenjohtajamaana Suomi ja puheenjohtaja Ilkka Kanerva isännöivät kesällä Etyjin parlamentaarista yleiskokousta Helsingissä. 40-vuotisjuhla markkeeraa heinä-elokuun vaihteessa 1975 Helsingissä pidettyä Etyk-kokousta, jonka päätösasiakirjan tavoitteena oli parantaa länsimaiden ja sosialististen valtioiden välisiä suhteita.
Merkel etsi tätä ns. ”Helsingin henkeä” neuvotteluihin Venäjän kanssa Ukrainan kriisissä.
Tie on pitkä, kuten liittokansleri totesi, mutta neuvottelutie on hänen mielestään ainoa oikea.
Pakotteet ovat olleet välttämätön toimi silloin, kun yksi maa rikkoo toisen itsemääräämisoikeutta ja loukkaa sen rajoja.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö otti keskustelussa Merkelin kanssa esille Euroopan yhteisen puolustuksen. Presidentti tiedusteli, toteutuisiko EU:n solidaarisuuslauseke tilanteessa, jossa maa X uhkaisi sotilaallisesti Natoon kuulumatonta EU:n jäsenmaata.
– Näin konkreettisiin emme menneet, totesi presidentti Niinistö tapaamisen jälkeen.
Merkel yrittää toimia niin, että tällaista tilannetta ei pääse edes syntymään. Hän on sinnikäs neuvottelija, diplomatian tukija viimeiseen asti, myös Ukrainan kriisissä. Saksa on pysynyt erossa Yhdysvaltain johtamista sotilasoperaatioista ja sen sijaan keskittänyt sotilaallista voimaansa kriisinhallintaan. Saksa välttää sotkeutumasta Lähi-idän konfliktiin ja ylläpitää hyviä suhteita Turkkiin.
Saksan karmea menneisyys velvoittaa sen nykyjohtajia ehkä enemmän kuin muita toimimaan yhteisen rauhan puolesta niin maan rajojen sisä- kuin ulkopuolella.
Angela Merkelillä on kaksi muistia. Hän kasvoi ja eli muurin itäpuolella, missä liikkumista ja ajattelua rajoitettiin vuorokauden ympäri. Toisen elämänsä hän on viettänyt yhdistämällä Saksaa ja Eurooppaa. Saksa on toistaiseksi välttynyt uuden ajan terrori-iskuilta.
Paavo Lipposella oli visio laajentaa EU kattamaan ne maat, jotka kuuluvat Eurooppaan. Työ on vielä kesken. Angela Merkel haluaa pitää kasassa edes sen, mitä on saavutettu.
Merkel tapasi reilun joukon opiskelijoita, tulevaisuuden tekijöitä Helsingin yliopiston 375-vuotisjuhlan kunniaksi järjestetyssä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevässä seminaarissa.
Merkelillä oli yksi selvä viesti nuorille, matkustakaa!
– Tulkaa nuoriksi eurooppalaisiksi, älkää vain suomalaisiksi.
Susanna Turunen
EU-erikoistoimittaja, Yle Uutiset