Puoluepäivä: Keskusta 9.4.

Yle keskittyy yhtenä päivänä analysoimaan yhden puolueen politiikkaa ja ehdokkaita. Tänään vuorossa keskusta. Puoluepäivä alkaa aamu-tv:ssä klo 7.15 ja jatkuu radion Ykkösaamussa klo 8.10 sekä Radio Suomen Ajantasassa klo 10 ja 14. Puheenjohtajatentti pidetään klo 21 TV1:lläTästä näet kaikki puoluepäivien jutut.

Työ

Miten Suomeen luodaan edellytykset synnyttää työpaikkoja?

Juha Sipilä (puheenjohtaja): Jo ennen hallitusneuvotteluja on aloitettava tunnustelu siitä, mitä on sovittavissa Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi. Tarvitaan laaja yhteiskuntasopimus työmarkkinajärjestöjen kanssa. Neuvottelut kestäisivät varmasti niin, että niitä käytäisiin rinnan hallitusneuvottelujen kanssa. Uskon, että nyt ollaan halukkaita sopimaan ja löytämään ratkaisuja, joilla saadaan uutta työtä aikaiseksi. Yhteiskunnassa on hurja remontti edessä, jos ei onnistuta suomalaisen työn ja yritystoiminnan kilpailukyvyn palauttamisessa.

Tavoitteena on luoda yksityiselle sektorille 200 000 työpaikkaa kymmenessä vuodessa ja niistä 80 000 ensi vaalikaudella. Tavoitteen saavuttaminen lähtee kilpailukyvyn rakentamisesta ja sen rakenteiden muuttamisesta. Nyt meillä on 10-15 prosentin kilpailukykyero kilpailijamaihin. Tarvitaan lisää joustavuutta työelämään, innovaatioita ja työn tuottavuuden lisäystä. Investointeja aletaan saada esimerkiksi mekaaniseen puuteollisuuteen, kun nykyisestä apatian tilasta päästään pois.

On mahdollista samaan aikaan vahvistaa työntekijän turvaa ja lisätä joustoja työnantajalle. Yrityksen palkatessa ensimmäistä työntekijää olisi koeajan oltava nykyistä pidempi. Keskustalla ei ole kantaa työttömyysturvan keston lyhentämiseen, henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamiseen ja säännöllisen työajan pidennykseen.

Kuntaliitosten viiden vuoden irtisanomissuoja on tarpeeton, jos kyseessä on liitosten ketjuttaminen. Uutta irtisanomissuojaa ei esimerkiksi tarvita, jos edellisestä liitoksesta on neljä vuotta ja sitten tulee uusi liitos. Mutta tämä ei ole ongelma, kun sote tehdään suuremmilla hartioilla niin paine pakolla tehtäviin kuntaliitoksiin poistuu.

**Annika Saarikko (varapuheenjohtaja): **Tavoitteena on 200 000 uutta työpaikkaa yksityiselle sektorille. Esimerkiksi työnantajamaksuja voitaisiin väliaikaisesti alentaa.

Pitäisikö julkisen sektorin roolia työllistäjänä supistaa?

Julkisen sektorin työpaikkatavoite vuoteen 2025 mennessä: Lisäystä julkisen sektorin sosiaali- ja terveyspalveluihin noin 20000-30000 työntekijää. Loput alan työpaikkalisäyksestä kohdistuu yksityiselle puolelle. Samaan aikaan muualta julkiselta sektorilta vähentyy noin 20000-30000 työpaikkaa, joten nettomääräisesti julkisen sektorin työpaikkojen määrä säilyy nykytasollaan. (Lähde: Keskusta / Työllistävä Suomi)

Pitäisikö hallituksen ja eduskunnan päättää ilman järjestöjä työelämän lainsäädännöstä?

**Timo Laaninen (puoluesihteeri): **Emme halua mitään uhkailevia vaatimuksia esittää mihinkään suuntaan, emme myöskään työmarkkinajärjestöjen suuntaan.

Pitäisikö ansiosidonnaista työttömyysturvaa lyhentää?

**Annika Saarikko: **Kokonaisuutena esittämämme yhteiskuntasopimus merkitsee suomalaisen työn kilpailukykyä. Olen aivan varma, että siinä osapuolena on myös valtio. Laajassa yhteiskuntasopimuksessa varmasti jokainen osapuoli joutuu tulemaan vastaan.

Talous

Puolueen linjavalinta: Miten velkaantuminen taitetaan?

Annika Saarikko: Suomeen tarvitaan uusia työpaikkoja, kyllä se on se lähtö. Niiden syntymistä voitaisiin vauhdittaa esimerkiksi jo aiemmin mainitsemallani työnantajamaksujen väliaikaisella alentamisella.

Puolueen linjavalinta: Mistä talouskasvua - investoinnit ja elvytys?

**Timo Laaninen: **Kysymykseen investoinnit kontra elvytys sanoisin, että seuraamme suomalaisten asiantuntijoiden näkemystä. Velkaantumisen tielllä ei voi pitkään jatkaa.

Puolueen ehdotus julkisen talouden tasapainottamiseksi, kohteet ja aikataulu?

**Timo Laaninen: **Aikataulusta sanoisin että siihen ei yksi vaalikausi riitä. Tarvitaan varmasti 6-7 vuotta.

**Juha Sipilä: **Sopeutuksen koosta on sovittava ennen kuin hallituksen ministerisalkut on jaettu. Hallitusohjelman on oltava valmis ensiksi. Hallituksen on otettava vastuu Suomen talouden tasapainottamisesta, jos siihen liittyvistä asioista ei pystytä (työmarkkinajärjestöjen kanssa) kolmikannassa sopimaan. Usko talouskasvun ja kilpailukyvyn palautumiseen vaikuttaa siihen, mitä toimia täytyy tehdä julkisen talouden tasapainottamisen puolella.

Meidän mielestämme (ensi vaalikauden) valtiontalouden säästötarve on kaksi miljardia euroa nettona ja 2,3 miljardia bruttona. Meistä neljä vuotta on liian lyhyt aika. Siihen tarvitaan kuusi vuotta. Muuten jaamme valtiovarainministeriön arvion, että jos emme tee mitään niin valtiontalouden säästötarve on neljä miljardia ja kuntatalouden kaksi miljardia euroa.

Kahden miljardin säästöt saadaan ensimmäiseksi indeksien osittaisesta jäädyttämisestä. Esimerkiksi valtionosuuksia olemme valmiit jäädyttämään. Mutta samanaikaisesti lupaamme, että tehtäviä karsitaan tai normeja väljennetään niin, että kuntatalouteen ei synny epätasapainoa. Kuntien on säästettävä, mutta valtion puolelta vaatimuksissa pitää tehtävien ja rahoituksen olla tasapainossa. Kunnissa saataisiin säästöjä, jos kuntien annettaisiin nykyistä väljemmin valita, miten ne tuottavat palvelunsa. Näin palvelut ja rahoitus saataisiin nykyistä parempaan tasapainoon.

Säästäisimme yritystuista 300 miljoonaa euroa sekä valtion kiinteistökuluista ja tietojärjestelmäkuluista ja niin edespäin.

Etuudet nousisivat maltillisen palkkaratkaisun verran.

Veroratkaisut tulevalle vaalikaudelle?

**Juha Sipilä: **Seuraavan vaalikauden veronalennusvara keskitetään pieni- ja keskituloisiin palkansaajiin. Kuitenkaan yli 60 000 euroa vuodessa tienaavien hyvätuloisten verotusta ei kiristetä. Verojen kiristäminen ei voi nyt olla keinovalikoimassa. Bruttoveroaste ei saa nousta. Verotuksen sisällä tehdään muutoksia, jotka kannustavat työntekemiseen, yrittämiseen ja yrittämiseen liittyvään riskin ottamiseen.

Terveys

Puolueen malli: kuntauudistus, sote + rahoitus?

**Juha Sipilä: **Keskustan malli sote-uudistukselle on maakunnallinen itsehallinto. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut pitää tuottaa kuntien välisellä yhteistyöllä. Näin saadaan katkeamaton hoitoketju yhdistämään sosiaalitoimi, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Tästä on esimerkiksi Etelä-Karjalassa saatu hyviä kokeilutuloksia.

Maakuntamallissa voitaisiin soten lisäksi siirtää maakuntien hoidettavaksi koulutustehtäviä ja maakunnan aluehallinnon tehtäviä. Esimerkiksi voidaan kokeilla Lapissa ehdotettua elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ely) ja aluehallintovirastojen (avi) tehtävien hoitamista. Myös kaavoitus-, liikenne- ja infra-asioita sekä alueen elinkeinoelämän edellytyksiin liittyviä asioita voidaan maakunnissa hoitaa.

Kaikkeen tähän menee aikaa, mutta ensin on saatava valmiiksi sote-uudistus. Sote-uudistus pitää saada valmiiksi seuraavalla vaalikaudella.

Miten suomalaisten eriarvoisuus (työterveyshuolto/yksityiset/julkiset) terveyspalveluissa vähentyy?

Kansalaisten on päästävä asuinpaikasta riippumatta lääkäriin nopeasti ja kohtuullisen matkan päässä. Väestöryhmien välisiä terveys- ja hyvinvointieroja on kavennettava. Sosiaali- ja terveyspalvelujen pitää pelata nykyistä paremmin yhteen. Painopistettä on siirrettävä perustason palveluihin, terveyden edistämiseen ja ongelmien ehkäisyyn. Tämän vuoksi sote-uudistus pitää saada maaliin.

Sote-palvelujen rahoitusta pitää yksinkertaistaa ja selkiyttää kohti yksikanavaisuutta. Palveluissa pitää asiakkaiden valinnanmahdollisuuksia lisätä.

Tietojärjestelmät pitää saada toimiviksi ja työntekijöiden aikaa vapauttaa näin asiakkaiden kohtaamiseen. Yksi yhteensopiva sote-palveluväylä on otettava käyttöön viimeistään 2019.

(Lähde: Keskustan vaaliohjelma)

Puolueen linja: Palvelujen saatavuus eri puolilla Suomea?

**Juha Sipilä: **Asetusta alle tuhannen synnytyksen synnytyssairaaloiden sulkemisesta on tarkasteltava uudestaan, jotta synnytysmatkoista ei tule liian pitkiä. Meillä on synnytyssairaaloita, joissa synnytyksiä on vaihdellen hieman alle tai päälle tuhat eri vuosina.

Millä mallilla turvataan lapsen oikeus olla molempien vanhempien kanssa varhaisvuosina?

Perheillä pitää olla aito valinnanvapaus lastensa hoidon ratkaisuissa. Kotihoidon pakkokiintiöittäminen äidin ja isän kausiin ei ole toimiva ratkaisu. Etenkin pienten lasten vanhemmille pitää luoda entistä paremmat mahdollisuudet joustaviin työaikaratkaisuihin.

Yhden vanhemman perheitä pitää tukea joustavilla päivähoitojärjestelyillä ja kehittämällä kunnallista kotiapua tukemaan näiden perheiden arkea nykyistä paremmin. (Lähde: Keskustan vaaliohjelma)

Turvallisuus

Puolueen kyllä/ei -kanta ja tärkeysjärjestys seuraaviin: Nato, Ruotsi-yhteistyö, eurooppalainen puolustus

**Juha Sipilä: **Suomen kannattaa edelleen olla sotilaallisesti liittoutumaton maa. Niin kauan kuin me yhdessä Ruotsin kanssa muodostamme vakaan Pohjolan vyöhykkeen emmekä ole uhka itään eikä länteen, se on yksi turvallisuuspolitiikkamme kulmakivistä. Uskottavaa omaa puolustusta täytyy nyt huonossakin taloustilanteessa vahvistaa perustuen yleiseen asevelvollisuuteen. Lisäksi on ulkopolitiikan hoito ja hyvät naapuruussuhteet. Pitää myös säilyttää mahdollisuus hakea Nato-jäsenyyttä. Itsenäisen kansakunnan pitää pystyä kaikissa olosuhteissa tekemään uusiakin tilannearvioita. Siksi ei-kantaa (Natolle) ei pidä kirjata hallitusohjelmaan.

Natosta ei silti tarvitse kirjata hallitusohjelmaan mitään - nykytilanne riittää. Nato-kumppanuutta ja yhteistyötä Ruotsin kanssa kannattaa edelleen vahvistaa.

Puolueen kanta puolustusvoimien rahoitusmalliin?

Annika Saarikko: Olemme sitoutuneet parlamentaarisen työryhmän linjauksiin. Ryhmä esittää puolustushankintojen kasvattamista asteittain 150 miljoonaan.

Miten kasvavaan Venäjä-uhkaan voi tai pitää reagoida?

**Juha Sipilä: **Emme voi hyväksyä Venäjän toimia Krimillä ja Ukrainassa. Olemme pakotteissa yhteisessä EU-rintamassa. Venäjän käytös on muuttunut viimeksi kuluneen vuoden aikana. Se luo huolen aiheita. Olympialaisten jälkeen tapahtunut muutos on ollut nopeampi kuin kukaan osasi arvata.

Pitääkö Suomessa lisätä verkkovalvontaa valtion turvallisuuden takia?

**Timo Laaninen: **Vaikea kysymys - ehkä ei.

Tulevaisuus

Puolueen kanta maahanmuuttoon (kasvunäkymä, kanta ulkomaisen työvoiman tarveharkintaan)?

**Annika Saarikko: **Kyllä tarveharkinnan poistamisesta pitäisi voida keskustella. Pakolaiskiintiöihin olemme nykyisellään tyytyväisiä. Mutta tulevaisuudessa tarvitsemme tänne työntekijöitä.

Puolueen linja: mihin Suomi satsaa energiapolitiikassa, miten torjutaan ilmastonmuutosta?

Suomessa tulee lopettaa kivihiilen käyttö ja vähentää fossiilisen öljyn käyttöä kolmannekseen 2030-luvulle mennessä. Hiiletön Helsinki 2025 –hanke on käynnistettävä. Uusiutuvan käyttöä lisätään verotuksen painopistettä muuttamalla ja normitusta helpottamalla.

Uusiutuvan osuus käyttämästämme energiasta pitää nostaa 32 prosentista yli 60 prosenttiin seuraavan 20 vuoden aikana. (Lähde: Keskustan vaaliohjelma)

Puolueen linja: Suomen tärkein EU-politiikan tavoite 2015-2019?

**Juha Sipilä: **Tärkein tavoite on saada talouskriisi hallintaan ja koko euroalue kasvun tielle. Haluamme myös tuoda Eurooppa-pöytiin sääntelyn ja byrokratian purkamisen. Siinä purkamisessa meillä on edessä valtava urakka.

Päivitetty 10.4.2015: Lisätty vastauksia puolueen vaaliohjelmasta.