Ylen vaalikoneen mukaan naisehdokkaiden koulutustausta on korkea. Naisia ehdokkaista on neljäkymmentä prosenttia mutta koulutuksessa he peittoavat miehet kirkkaasti. Jonkinasteinen korkeakoulututkinto on heistä yli 70 prosentilla.
Puolueista koulutetuimmat ehdokkaat ovat vihreiden, keskustan ja kokoomuksen riveissä. Vihreiden ehdokkaista yli 82 prosenttia ilmoittaa vaalikoneessa hankkineensa korkeakoulututkinnon. Seuraavana tulevat keskusta ja kokoomus.
Myös perussuomalaisten ehdokkaista lähes puolella on korkeakoulututkinto.
Pelottaako politiikka ilman koulutusta?
Miksi sitten vähemmän kouluja käyneet lähtevät yhä harvemmin ehdokkaaksi, myös perinteisissä työväestön puolueissa?
– Tuo on vaikea kysymys. Voisiko olla joku epäusko omiin vaikuttamismahdollisuuksiin tai että ei usko tulevaisuuteen politiikassa, sanoo Vasemmistoliiton opiskelijaehdokas Marjukka Huttunen.
Eduskunnan jättävä politiikan konkari Osmo Soininvaara arvelee, että ihmiset yleensä haluavat johtajikseen itseään pätevämpiä. Hän pitää hyvänä, että kansanedustajilla on koulutusta, jota tarvitaan vaikeiden asioiden käsittelyyn. Soininvaara on kuitenkin joutunut kirjoituksissaan toteamaan, ettei parlamentin oppineisuus aina vakuuta akateemista väkeä:
Monet ystäväni yliopistolta ovat antaneet ymmärtää, etteivät arvosta politiikkaa ja poliitikkoja pätkääkään, koska poliittinen argumentointi on aina falskia ja kohtelee tosiasioita tarkoituksenmukaisuuskysymyksenä.
Miten tämä on sitten mahdollista jos eduskunnan oppineisuus on näin korkeaa?
– Se on sillä tavalla jännä, että kansanedustajat ovat keskimäärin lahjakasta ja osaavaa joukkoa mutta politiikan lainalaisuudet antaa houkutuksen epä-älyllisyyteen mikä yliopistoihmisen mielestä on hirveä asia, Soininvaara sanoo.
Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2011 vaaleissa ehdokkaista puolella oli vähintään alin korkea-asteen koulutus. Lopulta eduskuntaan valituista peräti kolmella neljästä oli vastaavan tasoinen koulutus.
Ylen vaalikoneen mukaan myös uskontokuntiin kuulumattomien osuus on hiukan väestön keskiarvoa korkeampi. Kolmekymmentä prosenttia ehdokkaista ei kuulu kirkkoon tai uskonnolliseen yhteisöön. Koko väestöstä vastaava luku on reilut parikymmentä prosenttia.
Kaikkiaan eduskuntavaaleissa on 2 146 ehdokasta. Vajaat pari tuhatta on mukana Ylen vaalikoneessa.