Nollatuntisopimukset ovat olleet jo pitkään ammattiliittojen hampaissa. Nollatuntisopimuksessa ei sovita minkäänlaista vähimmäistyöaikaa, vaan työnantaja tarjoaa työtä tarpeensa mukaan. Nollatyösopimuksen on sanottu orjuuttavan työntekijöitä, koska pahimmillaan työntekijä on sidottu työnantajaan, vaikka tämä ei tarjoaisi yhtään tuntia työtä.
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on luvannut tehdä lopun nollatuntisopimuksista, jos SDP on seuraavassa hallituksessa. Myös vasemmistoliitto, kristilliset ja Ismo Soukolan oma puolue perussuomalaiset halusivat kieltää nollatuntisopimukset Kansan Uutisten kyselyssä helmikuussa.
Kansanedustaja Ismo Soukola sen sijaan ei tahtoisi kieltää nollatuntisopimuksia.
– Yrityksille ei pidä luoda uusia rajoituksia, jotka vaikeuttavat työllistämistä, vaan päinvastoin työn tarjoamista pitää helpottaa, Soukola sanoi Radio Hämeen haastatteluohjelmassa Viikon väite.
Sirkka-Liisa Anttila oli samaa mieltä Soukolan kanssa, kunhan työtä todella tarjotaan työntekijälle ja tällä on vapaus myös kieltäytyä tai tehdä työtä muillekin työnantajille.
"Nollasopimus sopii yksille, toisille ei"
Tilastokeskuksen tuoreimman Työvoimakyselyn mukaan noin 83 000 ihmistä työskenteli viime vuonna nollatyösopimuksella.
Tilastokeskuksen erikoistutkijan Anna Pärnäsen mukaan Työvoimakyselyn vastauksista löytyy lähinnä opiskelijoista iso ryhmä, jolle nollatyösopimus sopii. Löytyy myös iso ryhmä, joka on tyytymätön tilanteeseensa: vajaa kolmannes olisi halunnut tehdä töitä enemmän kuin työnantaja tarjosi.
Nollatuntisopimusten kieltämiseksi on tammikuussa avattu kansalaisaloite, jossa viikoittaisen työajan lakisääteiseksi minimiksi ehdotetaan 18:aa tuntia. Minimin alle voitaisiin mennä vain poikkeustilanteissa.
Kansalaisaloite on tähän mennessä saanut reilut 21 000 allekirjoitusta. Aloitteen läpimenoon tarvitaan 50 000 kannattajaa.