Mistä on kyse?

Jukka Helttulan tuore väitöskirja tarkastelee sitä, miten sattumat muokkaavat sekä yhteiskuntaa että yksittäisen ihmisen elämää. Helttulan mielestä sattuman merkitystä ei ole täysin ymmärretty.

– Sattuman merkitys on huomattavasti suurempi kuin yleensä tajutaan, Helttula sanoo suoraan.

– Meillä on taipumus ajatella, että asiat menevät niin kuin on suunniteltu. Näinhän ei useinkaan tapahdu.

Vanhasesta tuli sattumapääministeri

Jukka Helttula tarkastelee väitöskirjassaan _Sattuma yhteiskuntaa muokkaavana voimana _sattumaa monien esimerkkien kautta. Yksi Helttulan käsittelemistä tapauksista on Matti Vanhasen valinta pääministeriksi.

Helttulan mielestä Vanhasta voi hyvällä syyllä kutsua sattumapääministeriksi. Niin monta sattumaa oli Vanhasen valinnan takana.

– Keskustan puheenjohtajavaalissa 2002 Vanhanen jäi viimeiseksi. Vaalien jälkeen hän päätti lähteä mukaan varapuheenjohtajakisaan. Jos hän olisi tuossa kohtaa sanonut ei, hänestä ei olisi tullut myöhemmin pääministeriä.

Kun myöhemmin pääministeri Anneli Jäättenmäki joutui eroamaan, ja uudeksi pääministeriksi nostettiin puolustusministeri Matti Vanhanen, oli se Helttulan mielestä seurausta sattumien ketjusta. Sen alkupää oli siinä, että Matti Vanhanen päätti pyrkiä varapuheenjohtajaksi.

Poikkeuslaki lisäsi parlamentarismia

Mielenkiintoinen päätelmä sattumien ketjusta on myös Kekkosen valinta presidentiksi poikkeuslailla 1973.

Jukka Helttulan mielestä Kekkosen valinta yhden äänen enemmistöllä presidentiksi 1956 ja poikkeuslaki 1973 olivat sattumia, jotka aiheuttivat myllerryksen Suomen poliittisessa järjestelmässä myöhemmin.

– Ilman Kekkosen ylipitkää presidenttikautta ei olisi syntynyt nykyistä perustuslakia, jossa presidentin kaudet on rajoitettu kahteen, ja presidentin valtaoikeuksia on pienennetty. Poikkeuslaista seurasi parlamentaarisempi hallintojärjestelmä mikä meillä nyt on.

Jukka Helttulan mielestä sattuma on pääosin hyvä asia, ja siitä seuraa pääosin hyviä asioita. Yhteiskunta kehittyy, ja ihmisten elämä paranee.

Sattuma korjaa satoa

Sattuma korjaa kuitenkin joskus myös satoa kovalla kädellä. Tästä yhtenä esimerkkinä Helttula nostaa esiin Nagasakin kaupungin ihmisten kohtalon toisen maailman sodan aikana.

Yhdysvaltojen piti alunperin pudottaa atomipommi Kokuran kaupunkiin, mutta kaupunki oli pilvien peitossa.

– Ohjeistus oli, että pommia ei pudoteta ellei kohde ole näkyvissä. Pommikoneen kapteeni joutui päättämään kolmen vaihtoehdon välllä: pudottaa pommi mereen, pudottaa se tutkanäytölllä tai ottaa vaihtoehto B eli Nagasaki.

– Nagasakissa oli aurinkoinen ilma, pommikoneessa oli polttoainetta yhtä lähestymistä varten ja Nagasakin kaupungin asukkaat saivat pommin niskaansa, selittää Jukka Helttula.

Se sattuma, että Kokurassa oli pilvistä ja Nagasakissa paistoi aurinko, aiheutti 75 000 nagasakilaisen kuoleman ja 40 000 vammautumisen.