Vaasalaisia.info on melko iäkäs kansalaisvaikuttamisen nettisivusto, sillä se täytti 10 vuotta. Aivan alusta lähtien sivustolla on ollut keskustelupalsta, jossa parhaimmillaan keskustelu on käynyt kuumana ja vilkkaana. Lisäksi sivustolta voi lukea poliitikkojen ja kaupunkilaisten kirjoittamia kolumneja sekä tutustua Vaasasta koottuun vaasalaispediaan, joka toimii wikipedia-konseptilla. Artikkeleita sivustolle on kertynyt vuosien aikana noin 5000.

– Pidän sivuston yhtenä tärkeimmistä osista kolumneja, koska niiden kautta tavallinen vaasalainen puhuu tavallisille vaasalaisille, ja sitten tässä on mahdollisuus, että voit lisätä itse suoraan tänne kirjoita itse -toiminnan kautta kolumnin. Julkaisen ne aina sellaisenaan, mitään muuttamatta, jos se täyttää lain ja hyvän tavan kirjaimen. Mitään sellaista sanomalehtien käyttämää yleisönosaston ennakkoeditointia tai "parantelua" en hyväksy. Ihmisten täytyy saada sanoa sanottavansa juuri sillä tavalla kuin he asiat kokevat, Tapio Parkkari sanoo.

Hänen mukaansa hyvin harvoin kirjoituksissa tulee vastaan huonon tavan mukaista kielenkäyttöä.

– Yleensä ihmiset, jotka kirjoittavat kolumnin, arvostavat sen verran tällaista sivua ja itseään, että he hyvin tarkkaan käyvät läpi oman tekstinsä ennen kuin luovuttavat sen julkaistavaksi.

Muutoksen tuulet ovat olleet myrskylukemissa

Vaasalaisia.infon perustaja ja ylläpitäjä Tapio Parkkari toteaa, että kymmenen vuoden aikana maailma on muuttunut paljon. Jopa niin paljon, että perinteiset kansalaisfoorumit ovat ajautuneet vaikeuksiin.

– Kun mennään 5–6 vuotta ajassa taaksepäin, jolloin pinnalla olivat kaikki RG Linen ja Merenkurkun liikenteen ongelmat, silloin saattoi jopa viisituhatta ihmistä käydä päivässä sivulla katsomassa kirjoituksia. Ihmiset ottivat kiukkuisesti kantaa mm. Merenkurkun siltaan, kuntaliitoksiin ja muuhun, mutta sitten tapahtui jotain hyvin dramaattista: tuli Facebook, Twitter, sitten tuli Instagram, Pinterest, jotka hajottivat kiinnostuksen.

Parkkarin mukaan myös muualla Suomessa kaupunkiblogit ja -foorumit ovat hätää kärsimässä; aitoa keskustelua aidoista ongelmista käydään vanhoilla foorumeilla entistä vähemmän.

– Ihmiset ovat siirtyneet helppoon tapaan päivittämään profiilejaan, ja useimmiten ilman minkäänlaista substanssia, ilman minkäänlaista sisältöä. Siellä on kastekuvia, joita mummut ihastelevat, ja tätä jatkuu metrikaupalla.

Myös vaasalaisia.infon sisältö on kutistunut takavuosista. Parkkari kuitenkin katsoo tulevaan edelleen toiveikkaasti.

– Jotenkin haluaisin uskoa siihen, että kun me elämme yhteiskunnassa, jossa on kyberuhkaa, talouslamaa jne., ja silloin kun nämä ongelmat koskettavat tavallista ihmistä, silloin hän palaa takaisin perinteiseen foorumiin: hän haluaa vaikuttaa, hän haluaa kertoa, mitä ajattelee. Ainakin minä toivon niin.

Parkkari on ollut eläkkeellä leipätyöstään jo vuosia, mutta huolimatta kansalaisjournalismin vähenemisestä hän haluaa jatkaa. Miksi?

– Kehtaako sitä edes tunnustaa? Kyllä minun suuri rakkauteni on tämä Vaasan kaupunki, jossa olen elänyt suurimman osan elämästäni. Ihmisen juuret, kotiseutu on se, mihin ihminen aina palaa elämässään. Kotiseuturakkaus luo ihmiselle identiteettiä, se luo turvallisuutta ja se auttaa hahmottamaan maailmaa.