Jussi Halla-aho on äänestäjien kannatuksella mitattuna yksi Suomen suosituimmista poliitikoista. Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa hän keräsi kuudenneksi suurimman äänisaaliin. Viime vuoden eurovaaleissa hän sai lähes 81 000 ääntä ja oli vaalien toiseksi suurin ääniharava Alexander Stubbin jälkeen. Omassa puolueessaan Halla-aho on toiseksi suosituin poliitikko.

Ei olekaan ihme, että perussuomalaisten Helsingin piiri piti Halla-aholle eduskuntavaalien ehdokaspaikkaa auki tähän aamuun asti. Nyt piiri joutunee luovuttamaan panttaamansa ehdokaspaikan suhteellisen tuntemattomalle henkilölle.

**Halla-ahon päätös **on kova isku paitsi perussuomalaisten Helsingin piirille, myös koko puolueelle. Helsingissä Halla-ahon ehdokaslistalta jättäytyminen saattaa aiheuttaa jopa tuhansien äänten menetyksen perussuomalaisille. Hänen ehdokkuudellaan olisi todennäköisesti ollut heijastusvaikutuksia myös koko maahan; se olisi innostanut maahanmuuttokriittisiä kansalaisia vaaliuurnille. Nyt tuon joukon äänestysinto saattaa jäädä jossain määrin heikommaksi.

Halla-aho tietää kaiken tämän. Hän tietää myös sen, että perussuomalaisten kannatus on ollut viime mielipidetiedusteluissa alamäessä. Siksi on outoa, ettei tuore europarlamentaarikko ole kertonut päätöksestään aiemmin vaaleihin valmistautuvalle puoluejohdolle.

– En ole varma, olenko puhunut asiasta Timo Soinin kanssa, Halla-aho sanoi tänä aamuna pitämässään tiedotustilaisuudessa.

Halla-aho muisti kuitenkin kertoneensa päätöksestään hyvissä ajoin ennakkoon perussuomalaisten europarlamentaarikolle Sampo Terholle ja puoluetoimiston työntekijälle Matti Putkoselle. Herää kysymys: miksi kukaan noista kolmesta herrasta ei katsonut aiheelliseksi mainita asiasta puoluejohdolle? Onko tällä vaikenemistempulla jokin tarkoitus?

Menettely on vähintäänkin outo, kun ottaa huomioon Halla-ahon suosion ja vaikutusvallan kannattajakuntansa piirissä. Sisältyykö Halla-ahon ja hänen uskottujensa menettelyyn sanaton viesti puolueen johdolle?

Oli niin tai näin, tapaus synnyttää jälleen mielikuvaa siitä, että perussuomalaisessa puolueessa on jonkinlainen hiushalkeama maahanmuuttokriittisten ja muun puolueväen välillä. Se, että tällainen mielikuva syntyy aivan vaalien alla, ei ole puolueelle eduksi.

**Kauniiksi lopuksi **täytyy todeta, että Jussi Halla-ahon perustelut ehdokkuudesta kieltäytymiseen ovat kestävät. Ne ovat sitä sekä asiallisesti että moraalisesti.

Halla-aho lupasi eurovaalien alla, että hän aikoo olla tehtävässään koko vaalikauden, jos tulee valituksi. Itseensä kohdistuvista paineista huolimatta Halla-aho pitää kiinni lupauksestaan.

Niin sanotut nuivat ovat antaneet äänensä Jussi Halla-aholle, jotta hän tekisi kaikkensa maahanmuuttopolitiikan tiukentamiseksi. Tuore europarlamentaarikko sanoo oivaltaneensa, että Brysselissä hän pystyy vaikuttamaan maahanmuuttopolitiikkaan enemmän kuin Suomen eduskunnassa.