Suomalaiset arkkitehdit ovat heränneet kommentoimaan Guggenheimin taidemuseon arkkitehtuurikilpailun ensimmäisen vaiheen tulosta. Ammattilaisia on närkästyttänyt muun muassa finalistien mittasuhteet, jotka eivät noudata kilpailusääntöjä.
- Kyllä lähtökohta pitäisi olla se, että kilpailuohjelmassa määriteltyjä sääntöjä pitää noudattaa. Ja jos jury ei niitä noudata, niin se on erikoinen tilanne, toteaa arkkitehti ja tekniikan tohtori Harri Hautajärvi.
Sinänsä ammattitaitoinen, kansainvälinen tuomaristo joutui Hautajärven mielestä liian kiireisen aikataulun armoille, kun käsiteltävänä oli kuitenkin yli 1 700 ehdotusta.
- Tuomaristo joutui tekemään mahdottomassa tilanteessa kompromissin ja sen takia siellä on sellaisia ehdotuksia, jotka eivät mitenkään sovellu tälle paikalle ja jotka rikkovat kilpailuohjelmaa. Hurjin näistä on se "jätkänkynttiläksi" kutsuttu ehdotus, jossa on puupaanu-julkisivut ja joka on hyvin korkea. Nyt on sopiva hetki keskustella siitä,että haluttaisiinko Helsinkiin tällainen näin näkyvä maamerkki, joka ylittäisi Helsingin perinteisen siluetin voimakkaasti.
Osansa arvostelusta saa myös kotimainen taho.
- Tämä hanke lähti myös väärille raiteille siinä vaiheessa, kun työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehet saivat päättää rakennusmateriaalin, vaikka tiedetään, että puu ei sovellu julkisivuihin tällä paikalla teknisesti eikä esteettisesti, Hautajärvi lataa.
Suomen arkkitehtiliitto SAFA:n kilpailusihteeri, arkkitehti Mari Koskinen kertoi Yle Uutisille, että arkkitehtuurikilpailuissa saatetaan erityistapauksessa hyväksyä myös työ, joka poikkeaa annetuista säännöistä. Tämä yleensä siinä tapauksessa, että ehdotus on arkkitehtonisesti erityisen mielenkiintoinen.
Helsinki tyytyy nyt seuraamaan sivusta
Helsingin kaupunki on toistaiseksi sitoutunut kilpailuun ainoastaan luovuttamalla Eteläsataman tontin kilpailualustaksi. Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Tatu Rauhamäki toivoo sataman alueen kehittyvän, museolla tai ilman. Hän suhtautuu arkkitehtuurikilpailun finalisteihin myönteisesti, vaikka kotimaisuusaste jäikin puuttumaan.
- Hyvin erilaisia ehdotuksia päätyi kuitenkin kuuden finalistin joukkoon. Ehkä pienenä pettymyksenä se, että yhtään suomalaista ei sitten näiden finalistien joukossa ole, Rauhamäki toteaa.
- Varmaan jokaisella on oma lempiehdokkaansa, mutta pitää muistaa, että niitä työstetään tämän toisen vaiheen aikana vielä merkittävästi. Kaupungin puolelta ja päättäjien puolelta tämä on nyt odotteluvaihe, Rauhamäki muistuttaa.
Kaikki ehdotukset eivät saa täystyrmäystä
Kaikki finaaliin valitut ehdotukset eivät sentään saa ammattilaisiltakaan täystyrmäystä. Löytyy myös omia suosikkeja.
- Finalistien joukossa on myös useita hyviä ja paikalle sopivia ehdotuksia. Esimerkiksi se "makasiini" on aika kiinnostava, se matala makasiini, joka on eräänlainen taidetehdas. Myös se lasinen "pöytäliinaksi" kutsuttu ehdotus, sekin on varsin elegantti, arkkitehti Harri Hautajärvi myöntää.
Monet näkisivät silti Guggenheimin mieluummin yhä ihan jossain muualla, kuin historiallisessa Eteläsatamassa. Esimerkiksi Hernesaaressa tai vaikkapa Hakaniemen rannassa. Monissa muissa maissa arkkitehtonisesti näyttävät rakennukset ovat nousseet veden äärelle, esimerksiksi vanhalle teollisuus- tai satama-alueelle, nostamaan alueen arvoa.
- Nyt on syytä käydä keskustelua siitä minkälaista rakennusta tähän halutaan. Tottakai suunnittelijat pystyvät vielä muuttamaan näitä ehdotuksia. Tässä valittiin aivan liian vaativa ja monin tavoin hankala paikka ja nyt on syytä katsoa uudelleen myös tämän museon sijainti, Hautajärvi vaatii.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki muistuttaa kilpailutontin erityisyydestä, mutta kaipaa myös rohkeutta ja rantaviivan tuomista kaupunkilaisten käyttöön.
- Paikka on siis tottakai kansallismaisemaa, ei ehkä ihan niin herkkä kuin aikaisemmin harkittu tontti, mutta kyllä se vaatii pieteettiä ja miettimistä niin päättäjiltä kuin ensivaiheessa nyt tuomaristolta, että minkä tyylinen rakennus sopisi ennen kaikkea Helsinkiin ja ennen kaikkea tälle paikalle, sanoo Rauhamäki.
Finalistitöiden arkkitehdit saapuvat Helsinkiin vielä tammikuun aikana. Ehdotusten laajennetut ja tarkennetut versiot pitäisi olla valmiina maaliskuussa ja voittaja näistä kuudesta valitaan jo kesäkuussa. Museon rakentamisesta ei ole tehty päätöstä.