Suomen Poliisijärjestöjen liitto on huolissaan poliisien jaksamisesta ja kansalaisten oikeusturvasta. Liiton mukaan resurssien leikkaaminen on jo johtanut kansalaisten oikeusturvan heikkenemiseen.

– Demokraattisen oikeusvaltion tiettyjä peruspilareita täytyy pitää yllä. Siihen kuuluu poliisi ja oikeushallinon väki. Prosessi täytyy saada toimimaan hätäkeskuksista poliisiin ja syyttäjän kautta tuomioistuimeen, jotta yhteiskuntarauha säilyy, sanoi Suomen poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Yrjö Suhonen Ylen aamu-tv:ssä.

– Poliisit joutuvat päivättäin priorisoimaan tehtäviä. Se johtaa siihen, että tietyt rikokset jäävät vähemmälle hoitamiselle. Hälytystehtäviä jää ajamatta, ja tämä tietysti näkyy harvaan asutulla alueella. Jos perusjuttuja jää hoitamatta, niin uskon, että luottamus poliisiin lähtee laskuun, hän jatkoi.

Helsingissä järjestetään keskiviikkona harvinainen mielenilmaus, kun arviolta toista tuhatta poliisia marssii Senaatintorille vaatimaan lisää rahaa poliisien palkkaamiseen. Mielenilmauksella halutaan kiinnittää huomiota poliisin resurssipulaan. Suomen Poliisijärjestöjen liiton järjestämään marssiin osallistuu poliisien lisäksi hätäkeskusten ja oikeushallinnon työntekijöitä.

Poliisin määrärahoja on lisätty viime vuosina, mutta suuri osa varoista on ohjattu muualle kuin poliisin perustoimintaan, kuten tietoliikennemenoihin ja toimitilojen kallistuneisiin vuokrakuluihin.

Poliisiylijohtaja Mikko Paateron mukaan poliisien määrä nousisi ensi vuonna hivenen 7500 poliisiin, mutta määrä uhkaa vähetä jälleen eläkepoistuman myötä. Se saattaa merkitä joistakin poliisin tehtävistä luopumista.

YK:n suositus on, että poliiseja olisi 100 000 asukasta kohti 222. Suomessa heitä on 150 samaa asukasmäärää kohti. Sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) korosti Ylen Ykkösaamussa, että mitään dramaattista muutosta Suomessa ei ole tapahtunut vaan vähemmällä poliisimäärällä on tultu toimeen. Osin tämä on johtunut siitä, että Suomen poliisin työ on Räsäsen mukaan korkealaatuista.

Myös poliisiylijohtaja Paateron mukaan suomalainen poliisi kestää hyvin kansainvälisen vertailun: vähemmällä poliisimäärällä kyetään nyt ratkaisemaan ainakin sama määrä rikoksia kuin muualla, mutta yhtä poliisia kohti kertyy enemmän tehtäviä.

– Rikosten määrä ei ole kasvanut, mutta toimintaympäristö on vaikeutunut, esimerkiksi järjestäytyneen rikollisuuden ja tietoliikennerikosten myötä, Paatero sanoi Ylen Ykkösaamussa.

Hänen mukaansa poliisi ei siksi kestä enää lisää leikkauksia.

– Kentältä ei voida vähentää missään nimessä, jos halutaan antaa kansalaisille kohtuullinen palvelu myös harvaan asutulla alueella, hän sanoi.

Räsänen katsoo, että vaikeasta valtion taloustilanteesta huolimatta poliisin toiminnan tulisi säilyä ainakin nykyisellä tasolla myös seuraavalla hallituskaudella.

– Sisäinen turvallisuus on jokaisen valtion ydintoímintaa eikä siitä pitäisi tinkiä vaikeassakaan tilanteessa. Se on se perusta, jonka varaan kaikki muu kehitys yhteiskunnassa rakentuu, Räsänen sanoi.

– Jos taloustilanne paranee tulevina vuosina, niin ilman muuta kannataisi kohdistaa lisää rahaa poliisitoimintaan, Räsänen linjasi.

Poliisin viime vuosien rakenneuudistusten myötä esimerkiksi poliisilaitosten määrää on vähennetty rajusti ja liikkuva poliisi on lakkautettu. Poliisijärjestöjen liitto vastustaa poliisin toimintojen yksityistämistä.

– Kyllä yhteiskunnan varoilla täytyy normaali kansalaisen turvallisuus taata. Kaikilla ei ole varaa ostaa yksityisiä palveluja. Jos valtio joutuu siinä maksumieheksi, se maksaa varmasti enemmän kuin oman henkilöstön ylläpitäminen, Suhonen arvioi.

Hän ei pidä oikeana vaihtoehtona myöskään tiettyjen rikosten rangaistavuuden poistamista, jotta poliisitehtäviä saataisiin vähennettyä.

Suhonen sanoo poliisien toivovan nyt työrauhaa, koska jatkuvat uudistukset ovat rasittaneet työntekijöitä.

– Hallitus tekee aina kehykset ja päättää budjetista. Eduskunnalla on siihen hyvin vähän sanottavaa. Eli viesti tänään on, että laittakaa sisäinen turvallisuus kuntoon.