Esko Aho (kesk.) yltyi vertaamaan Kataisen-Stubbin hallituksen saavutuksia omiinsa. Hän sai Suomen EU:n jäseneksi nopeammin kuin terveyskeskusten ja sosiaalipalvelujen asiakkaat saavat tarvitsemansa uudistuksen.

– Siitä, kun edes ryhdyttiin puhumaan EU-jäsenyydestä siihen, että jäsenyys oli päätetty, kesti vähemmän aikaa, kuin tämä sote-uudistuksen tekeminen, Aho sanoi.

Horneteista päätettiin kolmeen pekkaan

Eikä Ahon hallituksessa totisesti vitkasteltu. Silloinen puolustusministeri Elisabeth Rehn (r.) kertoo tuoreissa muistelmissaan, kuinka Suomi osti kolmella miljardilla nykyeurolla hävittäjä-Horneteja keskellä syvintä lamaa.

– Kansanedustajat eivät saaneet siitä yksityiskohtaista tietoa, eikä hallituksessakaan juuri käyty laajamittaista, syvääluotaavaa ja pohdiskelevaa keskustelua hankinnasta. Se vietiin eteenpäin kolmikon Aho-Viinanen-Rehn voimalla, entinen puolustusministeri muistelee.

"Perkele, ei sinua siellä tarvita"

90-luvun tuloksekas päätöksenteko perustui siihen, että ratkaisuja tehtiin pakon edessä, eikä niistä juuri keskusteltu.

Nykyhallituskin olisi säästynyt turhalta kitinältä, jos lapsilisä- ja sosiaalileikkaukset olisi tehty kuulematta muita ja kertomatta etukäteen.

Ahon hallituksen sosiaali- ja terveysministerillä, Eeva Kuuskoskella (kesk.) ei ole lama-ajan hallituksen politiikasta hyvää sanottavana.

– Aina ei mietitty, tai edes keskusteltu, mitä päätöksistä seuraaa. Silloinhan oli voimassa valtiovarainministeriön ainoan vaihtoehdon politiikka. Sillä valtiovarainministeriö jyräsi päätöksiä, Kuuskoski sanoo.

Hyväksyttäisiinkö lama-ajan hallitusten menettelytapoja enää?

Ahon hallitus päätti leikata 90-luvulla 10 miljardia markkaa, josta puolet otettiin sosiaali- ja terveysministerin hallinnonalalta. Sosiaali- ja terveysministeriä ei huolittu mukaan päätöksentekoon.

– Silloin, kun ns. kriisiviikonlopun päätökset tehtiin, niin minullehan ilmoitettiin, että perkele, ei sinua siellä tarvita, kun etsittiin näitä sosiaali- ja terveysministeriön päätöksiä, Kuusakoski sanoo.

Miksi päätökset eivät etene, vaikka vihreistä ja vasemmistoliitosta päästiin eroon?

Edellinen pääministeri, Jyrki Katainen (kok.) syytti äskettäin hallituksensa päätöksenteon hitaudesta liian laajaa hallituspohjaa. Erityisesti vihreät ja vasemmistoliitto on nähty six-packin aikoihin hidasteena. Nyt jarrumiehet ovat poissa, mutta päätöksenteko ei näytä helpottuneen.

Vihreiden entisen kehitysministerin, Heidi Hautalan mielestä syy junnaavaan päätöksentekoon oli päähallituspuolueissa.

– Pienemmät puolueet eivät suinkaan jarruttaneet hallituksen päätöksentekokykyä, vaan se, että kokoomuksen ja sosialidemokraattien ja heidän esikuntansa piti ensin päästä jonkinlaiseen sopimukseen. Molemmilla on omat taustaryhmänsä, kokoomuksella elinkeinoelämä ja sosialidemokraateilla ay-liike, joiden suhteen oli semmosia herkkyyksiä, joita piti aina selvitellä. Se jarrutti päätöksentekoa. Hautala sanoo.