Entinen pääministeri Esko Aho sanoi Yle TV1:n Ykkösaamussa, että vuosina 2007 ja 2008 ei ymmärretty, että Suomi oli rakenneongelmissa.

– Silloin ajateltiin, että on kyse vain ajasta.

Ahon mielestä myös poliittinen rakenne on hankala, samaten euro on kaventanut mahdollisuuksia hoitaa asioita.

Myös johtamistavat ovat jääneet jälkeen, hän katsoo. Virkamiesjärjestelmän pitää olla hyvä, ja poliittisista valtiosihteereistä voisi luopua, hän sanoo. Aho katsoo, että keskustan puheenjohtajalla Juha Sipilällä on suuri etu johtajana se, että hän on toiminut yritysjohdossa.

Aho on tätä nykyä East Office of Finnish Industriesin hallituksen puheenjohtaja. Hän oli pääministeri 1990-luvun alun vaikeina vuosina.

Aho otti Ykkösaamussa kantaa presidentti Sauli Niinistön väitteeseen hallituksen luomasta illuusiosta. Niinistön mukaan illuusio on se, että hallitus väittää, että kipeät talouspäätökset on tehty, vaikka näin ei ole. Aho on taipuvainen olemaan samaa mieltä.

Aho moittii hallitusohjelmaa kummalliseksi, toiveiden tynnyriksi. Hänen mukaansa lupaus hyvinvointivaltiosta on kriisissä, mutta tinkimisen sijaan voidaan tehostaa.

– Poliitikon pitää luoda strategia.

Aho vahvistaisi talouspoliittisen valiokunnan roolia.

–Päätöksiä voidaan tehdä, vaikka riidelläänkin, Aho sanoo, kun muistelee 90-lukua.

"Seuraava hallitus tarvitsee viisi, kuusi tavoitetta"

Nyt Aho lopettaisi puheet elvytyksestä.

Hän neuvoo seuraavaa hallitusta – vaikka ei enää itse halua ministeriksi – laatimaan viisi, kuusi tavoitetta, joista yksi olisi tehdä Suomesta digitaalisen teknologian ykkösmaa.

Myös julkisten palvelujen tuottamisen pitäisi tehostua, Aho esittää. Riittävästä teollisesta perustasta on myös pidettävä huolta. Lisäksi olisi rakennettava uutta yrittäjyyttä, Aho sanoo. Hänestä ydinkysymys on se, miten autetaan uuden yrityksen liikkeellelähtöä.

Ahon viides tavoite olisi riskinotto: riskejä on uskallettava ottaa, niin rahallisesti kuin asenteellisesti. Kuudes kohta on kansainvälisyys.

– Suomi on impivaaraistunut, väittää Aho.

"Venäjän riippuvuus ulkomaailmasta auttaa muuttamaan Venäjää"

Esko Aho on sitä mieltä, että Venäjä on nyt hyvin toisenlainen kuin vuoden 1991 jälkeen, mitä Suomen on ollut vaikeakin käsittää. Siellä on kuvitelma suuruuden palauttamisesta, hän arvioi. Kansallistunne voi vääristää käsitystä ulkomaailmasta.

– Poliittinen tuki nykyhallinnolle on suuri, Aho pohdiskelee Venäjän tilannetta.

Ahon mielestä Suomi on liiaksi kuvaillut kaikkea Putiniksi ja Putinin kautta. Venäjän käytöksen historiallisia taustoja pitäisi hänestä ymmärtää.

– Venäjä on riippuvainen ulkomaailmasta, ja tämä riippuvuus auttaa muuttamaan Venäjää.

Ukrainan tilanne on hyvin monimutkainen, Aho korostaa. Ukraina on venäläisille hyvin läheinen, siksi yleinen mielipide ei tue täyttä sotaa, Aho muistuttaa. Ukrainan tulevaisuus on riippuvainen sekä Euroopasta että Venäjästä, hän katsoo. Tarvittaisiin yhteistä tahtoa auttaa Ukrainaa selviytymään.

– Ukrainan pitäisi panna yhteiskuntansa järjestykseen.

EU:n pakotteiden ulkopuolella on paljon elämää, Aho toteaa. Venäjä-vastaista perusasennetta Suomella ei Ahon mielestä voi olla, vaikka EU:n jäsenen pitääkin olla EU:n päätöksissä mukana.

– Suomessa russofobiaa esiintyy siinä, että Venäjästä nähdään aina vain yksi kylki. Venäjä ei ole yksiselitteinen.

Siksi Aho odottaakin Suomen tiedeyhteisöltä objektiivista tietoa Venäjästä – tukea suomalaisten päätöksenteolle.

Suomalaisille yrityksille Venäjä on yhä iso markkina, eikä sieltä pidä vetäytyä, Aho sanoo.