Markan säilyttäminen ja devalvaatio eivät olisi auttaneet Suomea selviämään nykyisestä tilanteesta, sanoo presidentti Sauli Niinistö Talouselämän haastattelussa.
– Toivathan 90-luvun devalvaatiot vuoden sisällä kilpailukykyä lisää 30 prosenttia. Eipä sitä kukaan muistele, että kaikki kuluttajat sen maksoivat ja erityisen raskaasti pienyrittäjät, jotka olivat ensimmäistä kertaa velkaantuneet valuutoissa, Niinistö toteaa Talouselämälle.
Jos Suomella olisi yhä oma markka, ei sillä olisi ollut presidentti Niinistön arvion mukaan vaikutusta Suomelle.
– Jos meillä olisi markka, ei se olisi Nokiaa pelastanut eikä metsäteollisuuttakaan. Me olisimme varmasti liisterissä, ja aivan varmasti meillä olisi huomattavasti euromääräistä velkaa, joka markoissa maksettuna olisi hirmuisen kallista.
Devalvaatio tarkoittaa valuutan arvon tarkoituksellista heikentämistä suhteessa ulkomaisiin valuuttoihin.
Presidentti Niinistö puhuu Talouselämän haastattelussa myös EU:n vakaus- ja kasvusopimuksesta. Sopimuksen mukaan maiden vuosittainen budjettialijäämä ei saa ylittää kolmea prosenttia ja julkisen velan on oltava alle 60 prosenttia bruttokansantuotteesta. Niinistö sanoo haastattelussa, että alkuperäistä vakaussopimusta noudattavat kaikki sen solmimiseen osallistuneet hallitukset. Hallitusten vaihtuessa sopimuksen kunnioitus väheni.
– Hallituksilla on houkutus elää paremman tulevaisuudenkuvan valossa kuin todellisuudessa toteutuu, Niinistö kommentoi.
Jos vakaus- ja kasvusopimukseen sitoutunut maa rikkoi sovittuja raja-arvoja, EU-komissio voi puuttua asiaan. Niinistö arvioi, ettei komissio kuitenkaan pysty yksittäisen maan budjettia lopullisesti määräämään.
Suomessa velkasuhteen odotetaan rikkovan 60 prosentin rajan lähiaikoina. Esimerkiksi valtiovarainministeriön syksyn taloudellisessa katsauksessa arvioitiin, että raja rikkoutuu ensi vuonna.