Mistä on kyse?
Keskustan kansanedustaja, pielavetinen Elsi Katainen ei usko saavuttavansa ensi kevään eduskuntavaaleissa suurta äänisaalista Pohjois-Karjalan puolelta.
Katainen kiersi viime kevään eurovaalikampanjansa aikana laajemmin myös Pohjois-Karjalassa, mutta nyt pääpaino on selvästi Pohjois-Savossa. Katainen arvioi Yle Savon kansanedustajatentissä tunnettavuuttaan naapurimaakunnan puolella varovaisesti.
– Vaikea arvioida, mutta ei varmasti kovinkaan suuri. Ehkä se parani viime kevään aikana.
Katainen uskoo, että melko harva äänestää uudessa Savo-Karjalan vaalipiirissä yli maakuntarajojen.
– Olettaisin, että ainakin näissä ensimmäisissä vaaleissa Ohtaansalmen sillan yli ei hirveää äänivyöryä tule tapahtumaan suuntaan tai toiseen.
"En ole kokenut Kääriäistä julmaksi kollegaksi"
Elsi Katainen kommentoi myös lyhyesti keskustan ex-puoluesihteeri Jarmo Korhosen näkymyksiä iisalmelaiskansanedustaja Seppo Kääriäisestä. Korhonen kirjoittaa tuoreessa muistelmateoksessaan muun muassa, että "jokainen keskustajohtaja on 1970-luvulta alkaen saanut maistaa Kääriäisen julmuuden."
– En todella ole kokenut Seppo Kääriäistä julmaksi kansanedustajakollegaksi, päinvastoin. Suuret ihmiset ovat tietysti aina vahvoja persoonia, niin myös Seppo Kääriäinen.
Katainen ei osaa arvioida, mistä Korhosen näkemykset kumpuavat.
– En tunne tietysti noita aikoja, joten minun on vaikea tuohon kommentoida.
Yhä kyllä Fennovoimalle
Katainen otti kansanedustajentissä kantaa myös Fennovoiman Pyhäjoen ydinvoimalahankkeen jatkoon. Katainen äänesti periaateluvan puolesta jo vuonna 2010 ja on yhä hankkeen kannalla, vaikka edustaja liputtaa myös biotalouden ja kotimaisen uusiutuvan energian puolesta.
– Täytyy kuitenkin olla realisti sen suhteen kuinka paljon meille tuodaan esimerkiksi kivihiiltä ja kuinka sähköntarpeemme tulee kasvamaan. Siihen valitettavasti meidän kotimainen uusiutuva energiamme ei nykytekniikoilla pysty vastaamaan. Sen takia tulen todennäköisesti äänestämään "kyllä" ja pysyn linjassa aiemman äänestyspäätökseni kanssa.
– Ilman muuta hanke on saanut omistaja- ja turvallisuuspoliittisia ulottuvuuksia (venäläisen Rosatomin mukaantulo). Sen takia pidän välttämättömänä. että 60 prosentin kotimainen omistajuus toteutuu ja pidän sitä täysin mahdollisena.
Hallitus puolsi syyskuussa ydinvoimalalle myönnetyn luvan muuttamista. Lupaan oli haettu muutosta, koska voimalan laitostoimittaja, reaktorityyppi ja omistuspohja ovat muuttuneet alkuperäisen periaatepäätöksen hyväksymisen jälkeen.
Eduskunta käsitteli lupaa viime viikolla ja asia lähetettiin jatkovalmisteluun talousvaliokuntaan, joka antaa siitä mietintönsä. Tämän jälkeen asia tulee eduskunnan suuren salin ainoaan käsittelyyn.