Törkeiden ympäristörikosten rangaistuksia kovennetaan. Tarkoitus on muuttaa lakeja niin koviksi, ettei rikoksiin syyllistyminen enää kannattaisi. Myös kiinnijäämisriskiä halutaan lisätä.
Ympäristörikosten torjunnassa ollaan keskittymässä vakaviin ja törkeisiin tapauksiin. Lievät rikokset jäävät valvovien viranomaisten kontolle ja poliisi saisi keskittyä vakaviin tapauksiin.
– Suomessa on valittu se linja, että panostetaan resursseja näihin vakaviin tapauksiin. Kiristetään siellä lainsäädäntöä ja pyritään sitten parantamaan näitä hallintopakkokeinoja ympäristöviranomaisilla, että hallintopakoilla voidaan näissä lievissä rajatapauksissa hoitaa nämä asiat kuntoon, selvittää ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) tehtyjä linjauksia.
Pykäliä on tarkoitus muuttaa niin, että rikoslakiin lisättäisiin määritelmä törkeästä luonnonsuojelurikoksesta.
Ministerin arvion mukaan lakeja muuttamalla päästään siihen, ettei kenenkään enää kannata lähteä rikollisuuden tielle.
– Riski on se, että jos ympäristörikoksesta kiinnijäämisen vaara on pieni, jotkut toimijat, jotka toimivat harmaalla alueella, hyödyntävät sitä saadakseen taloudellista etua yritystoiminnassa.
"Ympäristörikoksiin suhtaudutaan eri lailla eri paikoissa"
Poliisiasioista vastaava sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) olisi valmis madaltamaan kynnystä ilmoittaa rikoksista.
– Meille tulee vähän ilmoituksia ympäristörikoksista. Tarvitaan matalampaa kynnystä, jotta mahdollisia ympäristörikoksia ilmoitetaan poliisille.
Ympäristörikosten tutkinnasta raportin kirjoittanut tutkija Iina Sahramäki muistuttaa, että tilanne on kohentunut viime vuosina, vaikka piilorikollisuuden määrä on merkittävä. Alalla tarvitaan entistä enemmän koulutusta rikosten havainnointiin, paljastamiseen ja tutkintaan.
– Kun näitä juttuja tulee yhä enemmän ilmi tulevaisuudessa, silloin tarvitaan enemmän asiantuntemusta.
Sitä ennen jopa tapauskohtaisuus vaikuttaa siihen, miten asioita viedään eteenpäin. Tutkija Sahramäki pitää mahdollisena, että kaikki tulkinnat eivät ole ihan samat joka puolella Suomea.
– Valtakunnallisesti saattaa olla mahdollista, että pienempiin ympäristörikoksiin suhtaudutaan eri lailla eri puolilla Suomea.
Suomessa tehdään vuosittain noin 500 ilmoitusta ympäristörikoksista. Ruotsissa luku on kymmenkertainen. Suomi on perässä myös tutkijoiden määrässä.