Lappeenrantalainen kansanedustaja Jukka Kopra (kok.) on yhdistänyt sosiaalisessa mediassa poliittisen persoonansa ja vapaa-ajan minänsä.
Sosiaalisessa mediassa poliitikko joutuu muodostamaan mielipiteensä nopeasti. Kopra kertoo luottavansa ihmisten kykyyn arvioida sitä, missä yhteydessä hän tietyn kommentin esittää.
– Kirjoitan Facebookiin myös kevyempiä päivityksiä. Kunnioitan kuitenkin tiettyjä elämänarvoja. En halua loukata ketään ja käyttäydyn, kuten kansanedustajan kuuluukin. Aina on mahdollisuus, että jokin kirjoittamani nostetaan esiin. Uskon ihmisten kuitenkin ymmärtävän, että sosiaalisessa mediassa esitetty kommentti ei ole sama asia kuin esimerkiksi lakiesitys, Kopra kertoo.
Kopra kertoo keskittyvänsä vaalien alla asiakysymyksiin ja kertovansa liikkeistään tavallista enemmän.
– Kaikki ehdokkaat tekevät varmaankin samaa. Itselleni asiakysymysten painottaminen sopii parhaiten, joten keskityn siihen.
Mikään ei katoa
Lappeenrannan perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Ilpo Heltimoinen kertoo antavansa itsestään sosiaalisessa mediassa mahdollisimman kokonaisvaltaisen kuvan. Heltimoinen uskoo, että poliittinen minä heijastuu etenkin Facebook-kirjoituksiin.
– En pidä sosiaalista mediaa tai keskusteluja mitenkään ahdistavina. Olen pitänyt kaikki keskustelut avoimina, enkä piilottele asioita jälkikäteen. Ihmiset ottavat kuvakaappauksia, joten näin mitään ei ponnahda esiin myöhemmin, Heltimoinen kertoo.
Heltimoinen pyrkii parhaillaan eduskuntavaaliehdokkaaksi. Jos paikka heltiää, edessä on kampanjointia paitsi toreilla niin myös sosiallisessa mediassa. Kirjoittamisen painopiste sosiaalisessa mediassa tulee olemaan Kopran tapaan asiakysymyksissä. Huumori on luottamustoimien lisääntymisen myötä muutenkin vähentynyt.
– Vaalien lähestyessä keskityn asiapohjaiseen sisältöön ja terävöitän toimintaani, enkä tee kovinkaan paljon "millainen ankka olet" -tyyppisiä kyselyitä. Mielestäni poliittinen toiminta on ympärivuotista. En aloita yleensä mitään sosiaalisen median sparrausta vaalien alla. Se ei yksinkertaisesti ole tapani toimia.
Odotettavissa energisyyttä
Sosiaalinen media oli keskeinen osa vaalikampanjointia jo viime eduskuntavaaleissa vuonna 2011. Presidentinvaaleissa sosiaalisen median merkitys vain korostui, kun nykyinen kehitysministeri Pekka Haavisto (vihr.) nousi some-aallon siivittämänä haastamaan tasavallan presidenttiä Sauli Niinistöä.
Maailmalla merkittävin yksittäinen sosiaalisen median kampanjointiin liittyvä esimerkki löytyy Yhdysvalloista. Barack Obaman nousu Yhdysvaltain presidentiksi sosiaalisen median tukemana muutti vaalikampanjoinnin ja -julkisuuden kuvaa pysyvästi.
Valtiotieteen ja politiikan tutkija Kim Strandberg tutki vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen sosiaalisen median vaikutusta vaalimenestykseen.
Strandberg kertoo, että tulevissa vaaleissa sosiaalisessa mediassa saattavat korostua tuttavallisuus ja ehdokkaiden yksityiselämään liittyvät asiat. Edessä voi olla myös pääministeri Alexander Stubbin (kok.) aktiivista ja energistä sosiaalisen median persoonaa seuraavia some-kampanjoita.
– Suomalaiset poliitikot ovat olleet huonoja näyttämään kotipersoonaansa. Nyt näyttää siltä, että tätä on opittu jonkin verran. Itseäni kiinnostaa myös nähdä, tuleeko vaalien alla jonkinlainen Stubb-ilmiö, jossa ehdokkaat matkivat Stubbin sosiaalisen median persoonaa. Seuraavissa eduskuntavaaleissa myös äänestäjät ovat varmasti aktiivisia sosiaalisessa mediassa, Strandberg sanoo.
Viimeisten kolmen vuoden aikana ehdokkailla on ollut aikaa luoda tietynlainen sosiaalisen median persoona. Moni on ollut aktiivinen kommentoija ja keskustelija, mutta myös nukkuvia some-poliitikkoja löytyy. Strandbergin mukaan ehdokkaiden aktiivisuus lisääntyy selkeästi viimeistään vuodenvaihteessa.
– Kampanjassa kaikkien kanavien on puhallettava yhteen hiileen. Kaikki mitä kampanjassa tehdään pitäisi tehdä yhteisen tavoitteen vuoksi. Tavat voivat vaihdella eri kanavissa, mutta verkkokampanjassa kaikkien kanavien on toimittava kokonaisuutena, Strandberg summaa.
Strandberg arvioi, että nuorten suosima kuvienjakopalvelu Instagram kasvattaa merkitystään tulevissa vaaleissa.
Nuoret ehdokkaat kohtaavat samat some-haasteet
Yksi seuraavien eduskuntavaalien nuorista nimistä on SDP:n listoilta Lapin vaalipiiristä ehdolla oleva Mikkel Näkkäläjärvi. Hän on sosiaalisessa mediassa aktiivinen monessa eri palvelussa. Näkkäläjärven mukaan politiikka on aina vahvasti läsnä sosiaalisessa mediassa.
– Ajoittain on vaikea erotella, mikä on politiikkaa ja mikä muuta, kun elämä on tällä hetkellä hyvin paljon juuri politiikkaa. Ihmiset muodostavat asioista nopeasti tietynlaisia kantoja ja siksi sosiaalisessa mediassa on oltava jatkuvasti hereillä. Tämä ei ole aina huono asia – vaan myös luonteva toimintatapa.
Näkkäläjärvi ei ole huolissaan sosiaalisen median historiastaan.
– Uskon, että jokaiselta löytyy ajatuksia, joita ei ehkä esittäisi enää samalla tavalla.
Poliittisesti aktiivinen ihminen törmää väistämättä tilanteisiin, joissa sosiaalisen median hektinen kommentointirytmi ja kärjekkäät mielipiteet vaativat harkintaa. Aikaa on kuitenkin rajallisesti.
Mikkel Näkkäläjärvi kertoo miettivänsä kommenttejaan paitsi itsensä niin myös edustamiensa tahojen kautta. Väärinymmärrykset leviävät verkossa nopeasti.
– Kyllä kommentoidessa pitää miettiä asemaansa esimerkiksi järjestössä. Joskus on riski, että tietty kommentti voidaan tulkita järjestön näkökulmaksi. Silloin jätän mieluummin kommentoimatta.
Näkkäläjärvi on Suomen opiskelijakuntien liiton SAMOK:n varapuheenjohtaja.
Tuttavallisuuden ja persoonallisuuden mahdollinen korostuminen sosiaalisessa mediassa eivät poliitikkojen vastausten perusteella tule kadottamaan asiakysymyksiä. Poliitikot vaikuttavat valmiilta keskustelemaan sekä rennosti että tosissaan, mikä on äänestäjän kannalta hyvä asia.
Halusi sitten kahvipöytäkeskustelua tai suoraviivaista väittelyä.