Tästä on kyse
Urho Kekkonen syntyi 3.9.1900 Pielavedellä, ja muutti perheensä mukana Iisalmesta Kajaaniin 11-vuotiaana. Ylioppilaaksi Kekkonen kirjoitti Kajaanin Lyseosta vuonna 1919.
– Tarinahan kertoo, että Kekkonen luki hyvin paljon – kaikkea muuta kuin läksyjä. Hän käytti aikaansa lukemalla paikalliset kirjastot lävitse, eikä suinkaan jättänyt kertomatta opettajilleen lukemistaan asioista, Kajaanin Matkailuoppaiden Anja Hongisto kertoo.
Paljon kirjoja lukeneen Kekkosen tietävyys keikkui nuoruudessa myös näsäviisauden rajamaastossa.
– Varmasti nuori Urho kertoi opettajille lukemistaan kirjoista, varsinkin jos pääsi näpäyttämään opettajiaan tietämyksillään.
Suomalaisen kirjallisuuden seuran Biografiakeskuksen sivulla kerrotaan, että Kajaanin yhteiskoulun kouluvuosina Kekkosen tarmokas ja sopivaisuudenkin rajat ylittävä reipas luonne tuli esiin. Opettajainkokouksen pöytäkirjan mukaan Kekkonen oli 15-vuotiaana muuttanut venäjän vihkoonsa opettajan antamia numeroita ja tehnyt korjauksia, ja osoittanut muillekin opettajille vallattomuutta ja ylimielisyyttä.
Vielä ylioppilasvuotenaan hän sai rangaistuksia "röyhkeydestä" ja "tovereiden pahentamisesta".
Kainuussa Kekkonen on ihminen, ei käsite
Kahdeksannesta Suomen tasavallan presidentistä on lukemattomia tarinoita. Hän itsekin kirjoitti paljon muun muassa koululehteä, johon hän julkaisi tekstejä usealla eri peitenimellä.
– Nimimerkkejä oli valtavasti. Hän käytti muun muassa sellaisia kuin Ranstakka, jonka hän sitten suomensi nimeksi Kohennuskeppi, Urho Sorsimo, Sampsa, Remunen, Korvenpoika, Urri, Esa-isi, Urho-ura, Kale Kuolio ja Känä, Anja Hongisto luettelee.
Känä on jäänyt elämään Kekkosen selkeimmäksi peitenimeksi.
– Känä tuli Kekkoselle tutuimmaksi nimimerkikseen, jonka koulukaverit sitten keksivät erinäköisten kilpailujen perusteella. Sitten hänen Siiri-siskoaan ruvettiin kutsumaan neiti Känäksi ja pikkuveljeä Jussia pikku-Känäksi.
Urho Kekkoseen suhtaudutaan nykypäivänä yhä vahvemmin käsitteenä, jonka alaisuudessa Suomea johdettiin määrätietoisesti. Osalle hän ei ole käsite, vaan yhä tavallinen ihminen.
– Kainuulaiset suhtautuvat Kekkoseen ihmisenä. Muualla saattavat suhtautua häneen toisella tavalla, kertoo Anja Hongisto.
Eduskuntaan Kekkonen valittiin vuonna 1936, vuoden 1950 presidentinvaalien jälkeen J. K. Paasikivi nimitti hänet pääministeriksi ja kuusi vuotta myöhemmin hän voitti presidentinvaaleissa K. A. Fagerholmin.
Korjaus 4.9.2014 klo 9.12: Korjattu Urho Kekkosen syntymäpaikkakunta, joka on Pielavesi.