Mistä on kyse?
Yle Tampere kysyi kaikilta 67:ltä Tampereen kaupunginvaltuutetulta kantaa ratikkahankkeeseen. Kyselyyn vastasi 45 valtuutettua eli 67 prosenttia valtuutetuista.
Vastanneista 31 aikoo sanoa ratikalle "kyllä" ja 11 "ei". 3 vastaajaa ei ole päättänyt kantaansa.
Kyselyssä ratikan puolustajiksi ilmoittautuvat eivät vielä yksistään riittäisi viemään ratikkahanketta eteenpäin maanantain valtuustossa. Kyselyyn vastanneiden joukosta kuitenkin puuttuu 2 vihreää valtuutettua ja paljon kokoomuslaisia. Vihreät kannattavat raitiotiehanketta yksituumaisesti ja kokoomus puolestaan on vahvasti sitoutunut hankkeeseen pormestariohjelmassa.
Jos "kyllä"-kantansa ilmoittaneiden joukkoon lisätään puuttuvat vihreät ja puolet kokoomuslaisista, se riittää saamaan enemmistön hankkeen taakse. Kokoomuksen valtuustoryhmää johtavan apulaispormestari Leena Kostiaisen mukaan ratikkahankkeen takana on suurin osa kokoomuksen valtuutetuista.
Vastustajia eniten perussuomalaisissa ja keskustassa
Eniten ratikkaa vastustavia on kyselyn mukaan perussuomalaisissa ja keskustassa. Kaikki kyselyyn vastanneet puolueiden edustajat aikovat äänestää "ei".
Jonkin verran kantaansa empiviä ja myös vastustajia on valtuuston isoimmissa, eli kokoomuksen ja demarien valtuustoryhmissä.
Vasemmistoliiton valtuutetut puolestaan kannattavat ratikkaa yksituumaisesti, samoin kuin tunnelikahinoissa SDP:n ryhmästä erotettu demarinelikko.
Paasikiventien linjaus vastaajien suosiossa
Kiistely siitä, pitäisikö ratikan kulkea Pispalan valtatietä vai laskeutua alas Paasikiventien viereen näyttäisi kallistuvan Paasikiventien voitoksi.
Kyselyssä Paasikiventien linjausta kannattaa 20 valtuutettua, kun Pispalan valtatie saa kannatusta 10 valtuutetulta. Kuusi vastaajaa ei vielä ole päättänyt reitin suhteen kantaansa.
Kysely toteutettiin viikoilla 23 ja 24.
Valtuuston päätettävänä on maanantaina raitiotien suunnittelun jatkaminen. Kyllä-äänten voittaessa alkaa raitiotiehankkeen kehitysvaihe välittömästi. Sen aikana ratkaistaan ratikan toteutus- ja rahoitusmalli.
Varsinainen rakentamispäätös tehdään vuonna 2016, mikäli kulut pysyvät edelleen 250 miljoonassa eurossa. Edellytyksenä on myös valtion osallistuminen hankkeeseen 30 prosentin osuudella.