Esko Ahon mielestä nyt ajatellaan liian paljon vain nopeasti ja synnytetään spekulaatioita joka asiasta. Hän neuvoo rauhoittumaan ja katsomaan pitkää linjaa myös suhteessa Venäjään. Suomalais-venäläisen kauppakamarin ja East Officen hallituksen puheenjohtajana toimiva Aho arvosteli EU:n Venäjä-strategiaa Yle Radio Yhden Ykkösaamussa.
Suomi puolestaan on pystynyt hoitamaan joitain asioita itänaapurin kanssa hyvin – huolimatta siitä, että olemme EU:n jäsen. Lavrovin näennäisesti kaksiteräistä lausuntoa Aho ei pidä kiilana Suomen ja EU:n välille. Tällainen tulkinta on esimerkki yksipuolisesta nopeasta ajattelusta.
Pakotteet valoraketteja
Ukrainan kriisissä Suomi EU:n jäsenenä on Ahon, entisen pääministerin, mukaan toiminut hyvin. Olemme vaikuttaneet siihen, että Venäjälle lähtee viesti, että kansainvälisiä sopimuksia on noudatettava, Se on kuitenkin tehty tavalla, joka kunnioittaa jokaisen jäsenmaan intressejä riittävän hyvin.
Pakotteita Aho ei pidä parhaana tapana vaikuttaa. Ukrainan kriisissä ne ovat toimineet valoraketteina, jotka näyttävät Venäjälle, millä tavalla suhtaudumme asiaan.
– Vaikeinta on löytää oikea vaikuttamistapa.
Aho uskoo, että Venäjälläkin nähdään keskinäinen riippuvuus lännen kanssa. Jos tämä yhteistyö vaurioituu, sillä on vakavia seurauksia myös Venäjälle itselleen.
Malttia talouteen
Suomalais-venäläinen kauppakamari suhtautuu Venäjän-kaupan kehitykseen edelleen optimistisesti.
– Tässäkin pitää ajatella sekä hitaasti, että nopeasti, sanoo Esko Aho.
Nopeasti ajatellen talous ei kasva, mutta jos katsoo kauemmas, Venäjä on edelleen iso markkina ja lähellä meitä. Monet alat kehittyvät yhä ja tarvitsevat tuotteita ja palveluita, vaikkei kokonaisuus kasvakaan. Aho arvioi Suomen olevan erittäin hyvässä asemassa sekä maantieteellisesti että osaamiseltaan.
Venäjän jäsenyyttä WTO:ssa Aho ei pidä minään riemumarssina. Hän uskoo silti, että jäsenyys integroi Venäjää kansainvälisiin toimintamalleihin. Omanlaisesta ajattelutavasta kertoo esimerkiksi se, että Venäjä otti kesäkuussa jälleen käyttöön listat yhtiöistä, jotka saavat viedä havupuuta maasta.
Uudet asemat haussa
Venäjän tavoitteena on selvästi vahvistaa kansainvälistä asemaansa sekä politiikassa että taloudessa, kuvailee Aho. Tämä näkyy myös virallisessa kielenkäytössä. Maa olettaa, että maailmassa voi vielä toimia kansallisena taloutena ja pelkästään omien intressien pohjalta. Tähän ja Venäjän käyttämiin tapoihin Aho ei usko.
– Kaikesta huolimatta Venäjän kanssa pitää tehdä yhteistyötä ja tulla toimeen.
Kultarannan puolustuspoliittiset keskustelut osaltaan ilmensivät Ahon mielestä uutta maailmantilannetta. Hän muistuttaa, että kylmän sodan jälkeen kuvittelimme, että maailma muuttuu kerralla. Olemme näihin saakka kelluneet tässä ruusuisessa mielikuvassa. Nyt olemme lähempänä todellisuutta.
– Suurvaltojen välillä on ristiriitoja ja ne heijastuvat myös Suomeen, toteaa Aho.
Turvallisuuspolitiikassa ei ole kysymys vain Nato-jäsenyydestä, muistuttaa Esko Aho. Puolustuskyvyn kaikkia muotoja koetellaan. Sodan riski ei ole ainoa turvallisuusuhka. Aho kaipaa perusteellista turvallisuuskeskustelua. Jonkinlaiselle selvitykselle hänen mielestään on tarvetta.
– Kansainvälinen kriisi aina herättää. Yllättävä muutos luo kiireen hakea uutta suuntaa, sanoo Aho.
Suomella on hänen mielestään hyvät edellytykset löytää uusi asema.