Tästä on kyse

Keskustan iisalmelainen kansanedustaja Seppo Kääriäinen pitää metsäteollisuuden suuria investointeja Varkauteen ja Äänekoskelle merkkinä alan muutoksesta, joka heijastuu myös Keski- ja Itä-Suomen työllisyyteen ja elinvoimaisuuteen.

Yle Savon kansanedustajatentissä vierailleen Kääriäisen mukaan Äänekosken tehtaalle annettu nimi biotuotetehdas kertoo, mistä metsäteollisuuden uusissa investoinneissa on kysymys.

– Paljon puhuva on Äänekosken tehtaan nimi, sitä kutsutaan biotuotetahtaaksi joka viittaa siihen, että metsäteollisuus voimakkasti uudistuu ja muuntuu. Sen suurin syy on maailmanlaajuinen tarve korvata fossiilisista luonnovaroista tehtyjä tuotteita uusiutuvista luonnonvaroista tehdyillä tuotteilla kuten puulla. Tämä on maailman iso pyörä, joka vaikuttaa taustalla.

Kääriäisen mukaan valtion investointitukia ei pidä sinänsä vähätellä, mutta valtiovallan rooli on kuitenkin lähinnä teiden ja väylien kunnosta huolehtiminen, jotta puuta saadaan metsistä tehtaille ja tuotteita vietyä maailmalle.

Stora Enso kertoi perjantaina investoivansa 110 miljoonaa euroa Varkauden tehtaaseen.

"Kataisen Nato-ulostulo oli virhe"

Yle Savon kansanedustajatentissä maanantaina haastateltu Seppo Kääriäinen pitää virheenä sitä, että pääministeri Jyrki Katainen (kok.) otti kantaa Nato-jäsenyyden puolesta.

– Pääministeri edustaa virallisen Suomen virallista ulkopoliittista linjaa. Silloin omia henkilökohtaisia mieltymyksiä ei ole viisasta kertoilla vaan kyllä hänen täytyy antaa Suomen virallinen linjaus ulospäin sellaisena kuin hänen johtamansa hallituksen ohjelmassa erittäin selkeästi sanotaan. Tässä suhteessa pääministeri Katainen teki virheen, arvostelee Kääriäinen.

Kansanedustaja Kääriäinen on puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja. Viime viikolla esiin nousi valmistelussa oleva Suomen sopimus Naton kanssa valmiudesta ottaa vastaan kriisitilanteessa.

Kääriäiselle asia on sinänsä tuttu, mutta sen esiintulon ajankohta yllätti.

– Asia on tuttu aiemmilta ajoilta, koska jo 2000-luvun alusta lähtien Suomella on ollut Naton kanssa neuvottelujen alla, yhteisenä kumppanuustavoitteena yhteisymmärryspöytäkirjan aikaansaaminen, samassa aikataulussa kuin naapurimaa Ruotsi tällaista värkkäilee.

Kääriäisen mukaan asian esiin putkahtamisen ajankohta oli yllätys, sillä asia oli tavallaan päässyt jo unohtumaan. Kääriäinen muistuttaa, että sopimuksen pitäisi olla vuoteen 2016 mennessä valmis. Kuten ulkoministeri Tuomioja kertoi, se on hänen esittelyvastuullaan eikä se ole ollut vielä edes hänen työpöydällään, toteaa Kääriäinen.

Kääriäisen mukaan hallitus kuitenkin teki virheen siinä, ettei ollut asiasta avoimempi eduskuntaan ja valiokuntiin ja kertonut että yhteisymmärryspöytäkirjan loppuneuvottelu on meneillään. Se aiheutti salamyhkäisyyttä ja epäluuloa.

Suomea ei kriisiapuun liittyvällä sopimuksella Kääriäisen mukaan ujuteta Natoon. Hän muistuttaa, että siviilipuolella on vastaavaa keskustelua käynnissä. Suomi keskustelee Euroopan unionin kanssa siitä, mitä valmiuksia Suomella pitäisi olla siviilionnettomuuksien sattuessa avun vastaanottamiseen. Naton kanssa keskustelu koskee sotilaallista apua ja jokainen avunpyyntö on erikseen poliittisen päätöksenteon takana oleva asia.