Kerjäläisrekisteri

Kerjäläiset ilmoittautuisivat itse rekisteriin ja viranomaiset osoittaisivat kerjäläisille toiminta-alueen ilmoittautumisen yhteydessä. Rekisterin avulla voitaisiin siis rajata kerjäläiset kokonaan pois esimerkiksi kaupunkien keskustoista. Vastaava malli on käytössä Norjassa. Järjestyslain muuttamiseen tähtäävä lakialoite edennee eduskunnan käsittelyyn lähipäivinä.

Eduskunnassa pohditaan keinoja päästä kiinni järjestäytyneeseen rikollisuuteen kerjäläisten taustalla. Keskusrikospoliisin mukaan itäeurooppalainen rikollisuus leviää Suomessa.

Kansanedustajat Arto Satonen (Kok.), Kari Rajamäki (SDP), Antti Rantakangas (Kesk.) ja Reijo Tossavainen (PS) tekivät lakialoitteen kerjäläisrekisteristä, johon Suomessa toimivien kerjäläisten olisi pakko ilmoittautua voidakseen kerjätä.

Arto Satonen on perustellut ehdotusta mm. sillä, että rekisterin kautta voitaisiin selvittää mahdollisten ihmiskaupan uhrien taustoja ja tätä kautta päästä kiinni järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula vastustaa ehdotusta jyrkästi.

- Minulle ei ole selvinnyt, mihin tällaista rekisteriä tarvitaan ja mitkä olisivat ne hyödyt, joita sillä saataisiin.

Mitä hyötyä kerjäläisrekisteristä voisi olla? Pitääkö kerjäämistä rajoittaa? Missä saa kerjätä?

Päästäänkö kerjäläisrekisterin avulla järjestäytyneen rikollisuuden jäljille? Miten kerjäläisiä voidaan auttaa?

A-studio pohtii kerjäläisten tilannetta Suomessa perjantaina 21. maaliskuuta. Vieraina kansanedustajat Arto Satonen (kok) ja Anna Kontula (vas) sekä komisario **Jari Taponen **Helsingin poliisista ja Katja Tuominen Vapaa liikkuvuus -verkostosta. Osallistu keskusteluun Twitterissä: #yleastudio