Kantahämäläiset kansanedustajat ovat yksimielisiä siitä, että Suomi kärsii mahdollisista talouspakotteista ensimmäisten joukossa. Pitääkö pakotteita silti käyttää, siinä kansanedustajien linja erosi Yle Hämeen tiistain Politiikan puhemylly -ohjelmassa.
Niin kristillisdemokraattien Päivi Räsänen kuin kokoomuksen Timo Heinonenkin sanoivat, että pakotteista joudutaan maksamaan hinta, mutta Suomen ei pidä hyväksyä Venäjän toimia. Keskustan Sirkka-Liisa Anttila puolestaan vaati normaalien keskustelusuhteiden ylläpitämistä itänaapuriin myös ministeritasolla.
– Ei pidä uhitella, ei pidä olla uhmakas, mutta toisaalta Suomen eikä EU:n pidä myöskään nöyristellä. Toivon, että neuvottelutie tässä vielä löytyy, vaikka se päivä päivältä vaikeammalta tuntuu, Anttila tuskaili.
– Jos halutaan edetä diplomatian tiellä, niin silloin kannattaisi miettiä kahteen kertaan, miten edetä pakotelinjalla. Jos tarjotaan lisäpakotteita, niin diplomatia etenee yhä kauemmaksi.
"Finnairin ylilento-oikeus on helppo katkaista"
Myös sosiaalidemokraattien Johannes Koskinen muistutti, että turvallinen ratkaisu syntyy vahvistamalla yhteyksiä Venäjän ja EU:n välillä. Hän oli huolissaan Venäjän vastatoimista.
– Liikennesektorilla meillä on ehkä isoimmat riskit vakavista shokeista Suomen taloudelle. Otetaan nyt esimerkiksi Finnairin ylilento-oikeudet Siperian yli, jotka eivät koske juuri muita EU-maita. Siinä on pitkälliset neuvottelut takana ja on äärimmäisen helppo katkaista niitä ja luoda meille isoja vahinkoja ja tappioita ilman, että me olisimme olleet näitä pakotteita ensimmäisenä tarjoamassa.
Perussuomalaisten Ismo Soukola kehottaa kaikkia osapuolia laittamaan jäitä hattuun.
– Me tulkitsemme nyt kaikkia asioita hermostuneesti. Ministeri Kyllösen Venäjän-tapaamisesta vetäytymisellä ja Venäjän TIR-sopimuksen katkaisemisella voi olla ihan luonnollisiakin selityksiä. Eivät kaikki asiat ole niin mustavalkoisia, sanoo perussuomalaisten Ismo Soukola.
Kansanedustajat olivat huolissaan myös muiden jäätyneiden konfliktien mahdollisesta sulamisesta ja leviämisestä Venäjän lähialueilla. Esimerkiksi nostettiin Moldovaan kuuluva Transnistria, joka eilen ilmoitti haluavansa liittyä osaksi Venäjää. Moldova sijaitsee Ukrainan ja Romanian välissä, Venäjään sillä ei ole maayhteyttä.