Rikosylikomisario Thomas Elfgren totesi toisen tunnin aluksi, että Kannabis-ilta on hyvä esimerkki siitä, että nykyisestä huumepolitiikasta täytyy käydä keskustelua. Elfgren sanoi myös, että vuosikymmeniä käyty sota huumeita vastaan on hävitty. Professori Jaakko Hämeen-Anttilan mukaan huumeidenkäyttö on pahentunut nykylainsäädännön vuoksi.
Sen sijaan A-klinkikkasäätiön johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki sanoi, että hän kieltäisi alkoholinkin lailla, jos voisi.
- Colorado ottaa nyt riskin kannabiksen suhteen meidän puolesta, Simojoki sanoo.
Onko vika päihteissä vai päässä?
Psykoosin kokenut Eetu Pakkanen on tietoinen siitä, että kannabis voi johtaa myös uhkaaviin tilanteisiin.
Otin viinaa ja pilvee ja menin aivan sekaisin ja meinasin käydä kavereideni kimppuun, Pakkanen sanoo.
THL:n professorin Pekka Hakkaraisen mukaan kannabis on poliittinen kysymys.
- Tässä on kysymys siitä, mitä olemme valmiita Suomessa sietämään, oli kyse sitten kannabiksesta tai alkoholista.
Muusikko Julius Sarisalmin mielestä on tärkeää miettiä sitä, mikä aiheuttaa ongelmat päihteiden kanssa. Myös Päivi Räsäsen mielestä kysymys siitä, miksi pää pitää saada sekaisin, on tärkeä.
Tietokirjailija Mia Heiskanen piti puheenvuorossaan huolestuttavana, että nuorten asenteet kannabista kohtaan ovat entistä sallivampia.
Lääkekannabikseen suhtaudutaan myönteisesti
Professori Pekka Hakkarainen kertoi, että suomalaisten asenteet lääkekannabista kohtaan ovat liventyneet, ja enemmistö suhtautuu lääkekannabikseen nykyään myönteisesti.
Lääkekannabista käyttävän Tuomas Lustigin mielestä Coloradon malli olisi hyvä myös Suomessa. Tällöin lääkekannabista saisi käyttöönsä Suomessa helpommin. Lustigin mukaan tällä hetkellä lääkekannabiksen saaminen on liian vaikeaa.
- Rahaa lääkekannabikseen voi kulua kuukaudessa 500 euroa, Lustig sanoo.
Farmakologian dosentin Markus Storvikin mukaan lääkekannabiksen vaikutukset ovat erilaiset lääkekäytössä, minkä vuoksi kannabikseen tulisi lääkkeenä ja päihteenä suhtautua eri tavalla.
Päivi Räsänen ei näe ongelmaa lääkekannabiksen käytössä, vaan hän pitää ongelmana sitä, että kannabiksen laillistamista on perusteltu lääkekannabiksen avulla.
Pitääkö nuorista olla huolissaan?
Lasten- ja nuorten kannabiksen käytöstä keskusteleminen nosti keskustelijoiden tunteet pintaan.
Kannabista nuorena käyttäneen Eetu Pakkasen mukaan kannabiksen käyttö pilaa pahimmillaan nuoren ihmisen elämän ja johtaa yhteiskunnasta syrjäytyneen asemaan.
Sisäministeri Päivi Räsäsen mukaan huumeiden ja nuorten väliin pitäisikin vetää selkeä raja.
- Siitä täytyy alaikäisten kohdalla olla tiukkana, että huumeet eivät ole vaihtoehto. Toki keskusteluyhteys täytyy olla, Räsänen sanoo.
Mikko Pekkola oli Räsäsen kanssa samaa mieltä siitä, että keskusteluyhteys on tärkein.
- Ei se silti auta, että piip-kirjalla lyödään päähän, kyllä se on nähty ettei se toimi, Pekkola sanoo.
Huumeiden vastaisessa järjestön YADin toiminnanjohtaja Rosita Juurinen pitää tärkeänä, että nuorille tarjotaan sekä ehkäisevää että auttavaa toimintaa rangaistuksien sijaan.