Pelastustoimialueiden nimenmuutokset ja alueiden isompi koko ovat näillä näkymin ainoat huomattavat erot, kun pelastustoimi kahden vuoden kuluttua uudistuu. Tavalliselle kansalaiselle muutoksella ei pitäisi olla mitään merkitystä, sillä apu tulee tarvittaessa aivan niin kuin tähänkin saakka.
Pelastuslaitoksia on nyt 22. Edellinen muutos kymmenen vuotta sitten oli jättihanke, kun yli 400 kuntaa menetti oman pelastuslaitoksensa ja palopäällikkönsä. Siihen verrattuna nyt valmisteltava muutos on kosmeettinen.
Edes suurta säästötavoitetta uudistukselle ei ole annettu. Torstaina kuitenkin säästötavoitteeksi tarkentui 7,5 miljoonaa euroa vuodessa vuoden 2012 tasoon verrattuna.
Pelastusylijohtaja Esko Koskisen mukaan rakenneuudistusta ei voi perustella pelkillä säästöillä.
– Se tuottaa myös muita etuja. Yhteisiä toimintamalleja syntyy ja 11 pelastuslaitosta ovat taloudellisesti huomattavasti vakavaraisempia yksiköitä, Koskinen sanoo.
Pois ei potkita ketään
Suomessa pelastustoimi työllistää päätoimisesti 4 700 ihmistä. Kenenkään paikka ei uudistuksessa ole uhattuna. Päällystöviranhaltijoita on kuitenkin Suomessa tarpeeseen ja miehistöön suhteutettuna liikaa.
Henkilöstösäästöjä uudistuksella saavutettaisiin 3,3 miljoonaa euroa vuodessa. Päällystön poistuman uskotaan hoituvan eläkkeelle jäämisen kautta.
Rakenneuudistuksen säästölistalla ovat myös tilanne- ja johtokeskuksien vähenemisestä saavutettavat 3,3 miljoonaa euroa vuodessa. Sen sijaan kalustehankintojen yhtenäistämisestä saavutettavat säästöt olisivat koko maan tasolla selvästi alle miljoonan vuodessa eli parin paloauton verran.
Pelastuslaitosten siirtymisestä valtion hoidettaviksi puhuttu vuosia
Sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) sanoo, että nyt käynnistyvä rakenneuudistus on välttämätön, jotta säästöt eivät uhkaisi pelastustoimintaa.
Räsänen pitää kuitenkin siitä kiinni, että pelastustoimi pysyy kuntien hallinnassa, eikä sitä valtiollistettaisi poliisin ja hätäkeskuslaitoksen rinnalle.
– Se ei ole missään nimessä sellainen uudistus, mitä pystyttäisiin hyvin nopeasti tekemään, Räsänen sanoo.
Suomen kunnista suuremmat kaupungit haluaisivat säilyttää pelastustoimen kunnallisena, mutta pienemmät ja vähemmissä varoissa olevat kunnat uskoisivat pelastuslaitosten pärjäävän paremmin valtion hoitamana. Pelastustoimen kustannusten jakautumisesta kunnilla on perinteisesti usein ollut riitaa.
Sisäministeri Räsäsen mukaan nykyhallitus ei esitä valtiollistamista, mutta tulevaisuudessa sitä voidaan jälleen pohtia. Tällä muutoksella on nyt kiire ja säästö se on kunnan kassassa pienikin säästö.
Myös pelastusylijohtaja Esko Koskinen sanoo, että keskustelu valtiolle siirtämisestä on ollut esillä useita vuosia, mutta tällä aikataululla muutos olisi liian suuri päätettäväksi.
– Sanotaan näin, että tässä aikataulussa tämä on suurin mahdollinen muutos.
Kysymykseen, olisiko pelastusylijohtaja toivonut nyt suurempaa uudistusta, Koskinen vastaa vasta pitkän miettimisen jälkeen.
– En välttämättä.