Mistä on kyse?
Selkeimmin suur-Joensuun ulkopuolelle haluaa jäädä piskuinen Polvijärvi, joka on tunnettu tarkasta taloudenpidostaan ja itsenäisyyshaluistaan. Polvijärven kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jorma Huttunen (kesk.) uskoo, että kunta sanoo liitokselle selväsanaisesti ei.
- Kun sote-asiatkin ovat valtiotasolla levällään, niin mielestäni pitäisi saada ensiksi yksi asia kerralla kuntoon. Uskon, että meillä tulee selvä ei, Huttunen toteaa.
"Sote-ensin"
Joensuun suurimmat naapurikunnat Kontiolahti ja Liperi ovat puolestaan pahassa välikädessä, sillä molemmat löytyvät ministeri Virkkusen tuoreelta pakkoliitoslistalta. Kontiolahti on jo tällä valtuustokaudella kertaalleen päättänyt pysyä kaikenlaisten liitosselvitysten ulkopuolella, vaikka se järjestääkin sosiaali- ja terveydenhuoltonsa yhdessä Joensuun kanssa. Kuntien valtuustojen puheenjohtajat ovat liitosta vastaan.
- Suurin pakan sekoittaja tässä on maan hallitus. Sote ensin ja sitten muut ratkaisut, Liperin kunnanvaltuuston puheenjohtaja (kesk.) Eero Reijonen sanoo.
- Kontiolahti maakunnan paras kunta, meillä on toimiva kouluverkosto, joka toimii tehokkaasti. Uskon, että suuri enemmistö valtuutetuista haluaa kunnan jatkavan itsenäisenä, Kontiolahden kunnanvaltuuston puheenjohtaja Mika Kuusela (kesk.) toteaa.
Mitä sanovat outokumpulaiset?
Hämmentävin joukossa on kuitenkin Outokumpu, joka on yksi koko liitoshankkeen alullepanijoista. Outokummun asukkailleen järjestämän liitoskyselyn tulokset valmistuvat lähipäivinä ja enemmistö vastanneista saattaa hyvinkin olla suur-Joensuuta vastaan.
- Vastausprosentti näyttäisi olevan 36 ja monet valtuutetut odottavat sen tuloksia, jotka valmistuvat lähipäivinä. Olen sitä mieltä, että on järkevää äänestää ei ja katsoa myöhemmin uudestaan, toteaa Outokummun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Hanna Huttunen (kesk.).
"Liitos parasta Pohjois-Karjalalle"
Joensuun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) pitää "katsotaan myöhemmin-asennetta" ongelmallisena.
- Asetelma ei ole maakunnalle hyvä ja olen surullinen Pohjois-Karjalan puolesta jos liitosta lykätään seuraavalle valtuustokaudelle. Jos liitos toteutuisi, olisimme Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki ja nyt olemme keskisuurten sarjassa.
Mäkisalo-Ropponen ei näe, että kuntien tulisi odottaa hallituksen päätöksiä sote-asioiden tai pakkoliitosten osalta.
- Uskon siihen, ettei tämä hallitus aio liittää pakolla yhteen. Soteakin olisi helpompi viedä eteenpäin liitoksen jälkeen, Mäkisalo-Ropponen näkee.