Riski joutua rikoksen kohteeksi on yhtä suuri molemmilla ryhmillä. Mitä enemmän jollain alueella on ihmisiä, sitä suurempi rikosmäärä.
Suomessa keskustelua on herättänyt kysymys siitä nostaako mahdollinen venäläisten viisumivapaus rikosten määrää. Vastaus kysymykseen on kyllä. Viisumivapaus nostaa matkailijoiden määrää ja tätä kautta on odotettavissa, että myös rikosten määrä nousee. Vaikka suurin osa rikoksista tapahtuu liikenteessä, myös omaisuusrikokset lisääntyvät matkailijamäärien myötä.
Usein pelätään, että rikosten määrä nousee erityisesti venäläisten matkailijoiden myötä, koska rikollisuus on iso ongelma Venäjällä. Toisaalta suhteutettuna matkojen määrään, venäläiset tekevät vähemmän rikoksia kuin muut matkailijat Suomessa. Tähän voi olla yhtenä syynä vaadittu viisumi.
Kun tarkastellaan Venäjän rikostilastoja, havaitaan rikollisuuden kasvaneen voimakkaasti Neuvostoliiton viimeisinä vuosina. Eniten rikoksia on tilastoitu kuitenkin vasta vuonna 2006, minkä jälkeen rikosten määrä kääntyi laskuun. Voidaan spekuloida, että yhteiskunnallinen levottomuus lisäsi rikoksia Neuvostoliiton romahduksen myötä, mutta vasta talouden voimakas kasvu yhdistettynä suuriin tuloeroihin nosti rikollisuuden huippuunsa. Kuitenkin Venäjän vaurastumisen myötä yhä uudet ihmiset nousivat keskiluokkaan ja tämän seurauksena rikollisuus ja erityisesti varkaudet ja ryöstöt ovat kääntyneet laskuun.
Hyvä vertailukohta Venäjälle on Viro. Viron ja Suomen välille tuli viisumivapaus vuonna 1997. Tämä nosti rikosten määrä jonkin verran. Omaisuuteen liittyvien rikosten määrä kuitenkin lähes kaksinkertaistui vasta Viron liityttyä Schengen-alueeseen vuonna 2007. Samaan aikaan matkailijoiden määrä kasvoi vain 12 prosenttia. Omaisuusrikosten määrä jatkoi kasvua aina vuoteen 2010, minkä jälkeen suunta kääntyi, mutta vuonna 2012 virolaisten tekemien omaisuusrikosten määrä oli lähes kolminkertainen verrattuna tilanteeseen ennen rajatarkastusten poistamista. Viron kohdalla rikollisuuden kasvun kannalta merkittävää ei ollut viisumivapaus vaan vapaa liikkuvuus Schengen-alueen myötä.
Tilastojen mukaan poliisien tutkimat venäläisten tekemät omaisuusrikokset Suomessa ovat olleet pääosin laskussa 2000-luvulla. Tämä johtunee rikollisuuden laskusta Venäjällä. Lievää nousua venäläisten tekemissä omaisuusrikoksissa Suomessa on ollut aivan viime vuosina. Tämä voidaan selittää venäläismatkailijoiden määrän voimakkaalla kasvulla.
Jos Suomen ja Venäjän välille tulee viisumivapaus, matkailijamäärät nousevat huomattavasti. Tutkimusten mukaan matkailijamäärän kasvu kasvattaa lähes aina rikosten määrää. Toisaalta viisumivapaus ei tarkoita rajakontrollin puuttumista vaan maahan saapumisen edellytysten tarkistamista vasta raja-asemalla eikä etukäteen. Tämä vaatii lisää resursseja raja-asemille, jotta rikollisen aineksen maahantulo voidaan estää. Tilannetta ei kuitenkaan voida verrata Viron liittymiseen Schengen-alueeseen.
Olettamukseni on, että viisumivapaus Venäjän ja Euroopan Unionin välillä kasvattaa omaisuusrikoksien määrää Suomessa. Kasvu on kuitenkin pääosin suhteessa matkailijamäärän kasvuun. Pelko rikollisuuden räjähdysmäisestä kasvusta on mielestäni vähäinen.
Antti Honkanen
Kijroittaja on matkailualan professori Itä-Suomen yliopistossa
Kirjoitus on osa Yle Etelä-Savon Tiedon väärti -kolumnisarjaa