Yhdysvaltain kansallisen turvallisuusviraston NSA:n järjestelmällisesti harjoittama vakoilu kertoo siitä, että Yhdysvalloilta puuttuu paitsi luottamus, myös kunnioitus vakoilemiaan maita ja päämiehiä kohtaan, arvioi Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki Radio Suomen Ajantasan haastattelussa.
Jos tiedot urkinnasta pitävät paikkansa, on Yhdysvallat rikkonut sekä viestintäsalaisuuden periaatetta että kansainvälisen diplomatian sääntöjä vastaan, arvioi Patomäki.
- Luottamuksen näkökulmasta toiminta on hyvin kohtalokasta. Kansainvälisessä politiikassa valtiot ja niitä edustavat henkilöt käsitteellistävät toisensa joko ystävinä tai vihollisina, ja ystävyyteen kuuluu tietty luottamus.
Patomäen mukaan mielenkiintoinen kysymys onkin, miksi Yhdysvallat on harjoittanut näinkin laajaa urkintaa, ja missä määrin se kertoo siitä, että Yhdysvallat näkee vakoilemansa maat, erityisesti EU-maat, potentiaalisina kilpailijoina itselleen.
- Päätökset Euroopan integraatiosta, eurokriisin hoidosta ja yhteisestä turvallisuuspolitiikasta kiinnostavat. Saksalla ja Angela Merkelillä on tietenkin ollut hyvin keskeinen rooli päätöksenteossa, pohtii Patomäki.
Obama hankalassa välikädessä
Professori Patomäen mukaan Euroopan maat ja EU kokonaisuutena ovat tähän asti pyrkineet mukailemaan Yhdysvaltoja tiedusteluskandaaliin liittyvissä käänteissä. Viimeisimmät paljastukset Saksan Angela Merkelin ja 34 muun maailman johtajan salakuuntelusta muuttavat kuitenkin suhtautumista.
Yhdysvaltain presidentiltä Barack Obamalta on tiukattu vastausta siitä, tiesikö hän vakoilusta. Obama on Patomäen mukaan tilanteessa hankalassa välikädessä.
- Kaiken perusteella Yhdysvaltain hallitus on ollut pitkälle mukana asiassa ja tämän selittäminen voi olla Obamalle hankala tehtävä. Jos hän ottaisi tilanteesta enemmän vastuuta, hän joutuisi myös selkeämmin määrittelemään, mitä asialle aiotaan tehdä. Yhdysvaltain hallinnon sisällä on voimia, jotka eivät halua tätä keskustelua avata.
- Tässä tilanteessa poliitikolle voi olla parasta olla hiljaa ja toivoa, että tilanne menee ohi.
NSA on globaali Stasi
Euroopassa salakuunteluskandaali nostattaa tunteita, mutta meillä Suomessa pääministeri Jyrki Katainen ei ole vaatinut selvityksiä suomalaispoliitikkojen mahdollisesta salakuuntelusta.
- Suomen hallitus toimii tällaisen vanhanaikaisen reaalipoliittisen toimintalinjan pohjalta, eli halutaan välttää ärsyttämästä suurempia valtioita koska pelätään, että sillä voi olla haitallisia seurauksia Suomelle. Asialla on kuitenkin paljon enemmän merkitystä kuin pelkästään Suomen kannalta, muistuttaa Patomäki.
Kataisen tai muiden suomalaispäättäjien keskustelujen salakuuntelu antaa myös pääsyn luottamuksellisiin kahdenväliseen tietojen vaihtoon esimerkiksi EU-päämiesten tai venäläisten kanssa. Kysymys on myös periaatteesta, muistuttaa Patomäki.
- Skandaali kuvaa sitä kuinka globalisoituneessa maailmassa on mahdollista, että yksi maa kehittää ikään kuin globaalin Stasin, jos tilannetta verrataan Itä-Saksan kuuluisaan vakoilukoneistoon. Tässä on vähän samanlainen systeemi, mutta paljon teknologisemmin organisoituna.
- Tilanne edellyttää viestintäsalaisuuden määrittelemistä maailmanlaajuisella tavalla, jotta määritellään, kuka voi vetää esimerkiksi Barack Obaman oikeuteen salakuuntelusta.