Taistelu Tallinnasta
Tallinnan keskustalaisen kaupunginjohtajan Edgar Savisaaren haastaja, IRL:n ehdokas Eerik-Niiles Kross on vienyt vaalitaistelun kerrassaan uusiin korkeuksiin, sananmukaisesti: viime kuussa IRL:n radio-ohjattu pienhelikopteri kiikutti Savisaaren vastaisen julisteen ikkunan taakse, kun sisällä oli meneillään Savisaaren suora tv-haastattelu.
Vain tunteja aiemmin viranomaiset olivat poistaneet Savisaaren vastaisia julisteita hallitusrakennuksen edestä. Julisteiden mukaan Savisaaren korruptio ryövää jokaiselta tallinnalaisperheeltä tuhat euroa vuodessa.
Politiikantuntijoiden mukaan Kross ei todellisuudessa yritä mahdottomuutta eli kammeta Savisaarta syrjään. Todellinen tavoite on viedä kakkospaikka sosiaalidemokraateilta ja reformipuolueelta ja estää riippumattomien ehdokkaiden vaaliliiton nousu. Taktiikkana on ollut käydä mies mies vastaan, ei keskittyä puolueen ohjelmaan, ja käyttää hyväksi maksullisten ilmoitusten lisäksi kaikkia tilaisuuksia, joissa media on jostakin syystä paikalla - kuten Savisaaren tv-haastattelua.
Virossa järjestetään sunnuntaina kuntavaalit. Vaalipuheiden ja -tempausten värikkyys tai suorastaan räikeys lyö suomalaisen helposti ällikällä. Puolueiden painia – etenkin IRL:n ja keskustan kampanjointia Tallinnassa – on Virossa kutsuttu niin sissisodaksi kuin sirkukseksi. Vastaavanlaista kampanjointia saa yleensä nähdä Yhdysvaltain vaaleissa.
Viron kuntavaaleissa äänesti viimeksi 60,6 prosenttia äänioikeutetusta. Luku ei ole järin suuri, mutta Suomessa se on pienempi. Kiinnostava ero on se, että Suomen eduskuntavaaleissa äänesti viimeksi runsaat 70 prosenttia, Viron riigikogun vaaleissa 63. Siitä voi päätellä, että paikallispolitiikan paino valtakunnanpolitiikkaan verrattuna on virolaisille suurempi kuin suomalaisille.
Ainakin puolueet ovat tosissaan. Kampanjoissa puhutaan liikenneyhteyksistä, päivähoidosta ja muista paikallisista asioista, mutta samalla puolueet ottavat mittaa toisistaan sillä mielin, että tähtäimessä ovat jo vuoden 2015 parlamenttivaalit.
Vaaleissa valitaan jäsenet yli 200 kaupungin- ja kunnanvaltuustoon. Ehdokkaita on lähes 15 000. Valtaosa on reformipuolueen, Isänmaan ja Res Publican liiton, keskustapuolueen ja sosiaalidemokraattien eli suurimpien puolueiden ehdokkaita, mutta myös muiden puolueiden ja vaaliliittojen vaalilistoja on miltei kolme sataa ja itsekseen yrittäviä ehdokkaita yli sata.
Ehdokasasettelu on yksi kipeitä kysymyksiä, joiden vuoksi virolaiset ovat menettäneet uskoaan politiikkaan. Viron vaalilaki sallii houkutuslinnut, nimekkäät ehdokkaat, joiden tarkoituksena on vain kerätä ääniä vaalilistalle. Jos he voittavat paikan – kuten tv:stä tutulle helposti käy –, äänestäjiensä pettymykseksi he eivät otakaan sitä vastaan, vaan tilalle tulee varavaltuutettu.
Toinen kysymys, johon Virossa vähitellen heräillään, on sukupuolen tasa-arvo politiikassa. Noin 40 prosenttia kuntavaalien ehdokkaista on naisia, mutta puolueiden pääehdokkaiden joukossa heitä on selvästi vähemmän, kaupungin- tai kunnanjohtajaehdokkaista puhumattakaan. Nykyiseen hallitukseen on päässyt vain yksi nainen.
Toisin kuin riigikogun vaaleissa, kuntavaaleissa saavat äänestää muutkin kuin Viron kansalaiset. Se tietää äänioikeutta etenkin niille monille venäjänkielisille, joilla ei ole synnyinmaansa kansalaisuutta, mutta myös Virossa eläville suomalaisille ja muille EU-kansalaisille.
Toista kertaa he voivat myös asettua ehdolle kuntavaaleissa. Tartossa valtuustoon pyrkivien joukossa on suomalainen Juha-Matti Aronen, josta nousi kesällä varavaltuutetun paikalta ensimmäiseksi suomalaiseksi kaupunginvaltuutetuksi Virossa.
Keskustapuolue yhä vahvoilla Tallinnassa
Kuntavaalit ovat Tallinnassa erityinen luku. Ei vain siksi, että Tallinna on pääkaupunki, jossa asuu lähes kolmannes koko maan väestöstä, vaan myös erikoisen poliittisen asetelman vuoksi. Valtaa pääkaupungissa on yli vuosikymmenen pitänyt keskustapuolue, jota muut puolueet eivät ole huolineet kumppaniksi valtakunnanpolitiikkaan.
Keskustan tukijalka ovat venäjänkieliset äänestäjät. Heille keskustalainen kaupunginjohtaja Edgar Savisaari on pitkäaikainen luottomies. Tallinnan suurimmassa lähiössä, 60-prosenttisesti venäjänkielisessä 110 000 asukkaan Lasnamäessä, äänten enemmistö mennee edelleen keskustapuolueelle.
Isänmaan ja Res Publican liiton kaupunginjohtajaehdokas Eerik-Niiles Kross on hivuttanut omaa ja puolueensa kannatusta tavallistakin rajummalla kampanjoinnilla prosentti prosentilta ylemmäksi vaalien lähestyessä.
ERR:n uunituoreen mielipidekyselyn mukaan keskustan kannatus on 50 prosenttia eli vain prosenttiyksikön matalampi kuin kuukausi sitten. Samalla kysely kuitenkin ennakoi viime hetken käännähdystä, kun uutisiin on noussut syytöksiä hämärärahasta keskustapuolueen tilillä ja Savisaar on pitänyt muhkeita ja tiedotusvälineiden naureskelemia vaalitilaisuuksia muun muassa uuden risteysalueen avajaisten varjolla.
Savisaaren henkilökohtainen kannatus seuraavaksikin kaupunginjohtajaksi on pudonnut elokuun 48 prosentista syyskuun 44 prosenttiin ja siitä vaalien alla 39:ään.
IRL:n kannatus on noussut kuukaudessa 11:stä 20 prosenttiin, joskin tarkkailijat arvelevat, että siirtymä ei ole niinkään keskustalta vaan Viron pääministeripuolueelta reformipuolueelta. Sen kannatuksesta on kadonnut viisi prosenttiyksikköä.
Politiikasta, IRL:n riveistä, Tallinnan yliopistoon opettamaan siirtynyt politologi Ott Lumi arvioi torstaina ERR:n radiohaastattelussa, että viimeiset päivät ennen vaaleja voivat tuoda vielä isojakin yllätyksiä. Ehkä niitä valmistelee se kymmenen prosenttia äänestäjäkunnasta, joka viime hetkillä sanoo käyttävänsä kyllä äänensä, mutta ei vielä tiedä, miten.
– Sunnuntai-iltana voitte jättää jännitysfilmin lainaamatta, sillä televisiosta ja radiosta tulee jännittävää seurattavaa, Lumi ennakoi illan vaalituloslähetystä.