Formula 1 -fanit eivät ole oikeudenmukaisia. Tunteet voi vapaasti näyttää, joten urheilijamaista käytöstä heiltä ei edellytetä. Mutta missä muussa lajissa buuataan voittajalle, maailman tämän hetken parhaalle kilpa-autoilijalle, yhdelle maailman parhaalle urheilijalle?
Yleisön on vaikea ymmärtää, että ylivoimainen suoritus voi olla vaativaa. Vaikka kuinka hikoilisi kisan jälkeen, Sebastian Vettelin suorituksesta jäi heille kliininen ja helppo maku. Yleisö ei näe auton sisälle. Heidän on mahdotonta arvioida – ja arvostaa - minkälaista keskittymistä ja riskinottoa vaatii se, että repii kilpakumppaneihin kierroksella kahden sekunnin eron, ja vieläpä usean kierroksen ajan tietäen, että auton tekniikka on helposti vaurioituvainen.
Singaporessa Vettelin oli kieltämättä vaikea pärjätä urheusvertailussa Fernando Alonsolle ja Kimi Räikköselle. Alonso riskeerasi kaiken lähdössä ja nousi sen myötä ensimmäiseen kaarteeseen mennessä neljä sijaa. Se riitti tekemään hänen suorituksestaan urhoollisen. Se todisti, että hän on edelleen Vettelin todellinen haastaja MM-taistelussa, vaikka pisteiden valossa mahdollisuudet hiipuvatkin.
Räikkösen kasvoilla yleisö taas näki valuvan tuskan hikeä. Selkävaivaisena hän teki kymmenen sijan nousun, jonka loppusilaus oli ihokarvoja nostattava ohitus Jenson Buttonista. Monille Räikkösen uroteko oli entistäkin suurempi, sillä he näkivät viikonloppuna vioista kärsineen Lotuksen auttamattomasti kakkoskastin autona.
Vettelillä on kiistatta imago-ongelma, tai oikeastaan haaste. Hänestä on vaarana tulla hajuton ja mauton Herra Täydellinen. Ja Vettel on vasta 26-vuotias. Parhaimmillaan uraa on jäljellä vielä kymmenen vuotta. Jotta saksalaisesta jäisi uran jälkeen muukin pysyvä jälki kuin pelkät murskaavat tilastotiedot, hänen pitää tehdä jotain omalle henkilöimagolleen.
Michael Schumacher jäi julkisuuteen häikäilemättömänä kuljettajana. Seitsemän maailmanmestaruutta eivät tehneet hänestä sankaria. Vettel voittaa niitä tällä tahdilla kymmenen, mutta jotain muutakin arvostuksen aihetta pitäisi saada aikaan.
Tehtävä on hankala, sillä oikean tyylin ja itseään aidosti peilaavan julkisuuskuvan rakentaminen on vaikeaa. Jos avautuu liikaa, voi joutua vaikeuksiin etenkin keltaisen lehdistön kanssa. Jos taas sulkeutuu, saa lokaa niskaansa melkein kaikelta medialta, jotka alkavat keksiä omia tahraavia tarinoitaan. Vain siksi etteivät tiedä.
On myös vaikea valita oikeat kanavat, suunnitelmaa tukevat mediakumppanit. Asianmukainen kirjoittelu on syntyy oikean tiedon antamisesta, mutta sananvapauteen ei voi vaikuttaa.
Nykykuljettajien ongelma on se, että monien elämä on täysin omistettu autourheilulle. Ei yksinkertaisesti ole mitään kiehtovaa kerrottavaa tai näytettävää. Ehkä Vettelillä on tätä samaa ongelmaa. Tarvitaan aitoa särmää ja se on uskallettava tuoda esille. Sen jälkeen ylivoimaa arvostetaan.
Imagokisassa Vettelillä on vähintään yhtä pahat vastustajat kuin radalla.
Lewis Hamilton on yksi F1-sarjan herkullisimmista hahmoista. Hänellä on täystyö saada välitettyä oikeaa kuvaa itsestään brittimedian tunkeillessa joka paikkaan. Manageritoimisto Entertainment XIX on tässä mielessä paras kumppani Hamiltonille. Kukapa olisi keksinyt esimerkiksi hankkia Roscoe-koiran ja tuoda se vieläpä aika-ajoin varikolle. Lempeyden yhdistäminen periksiantamattomaan taisteluun toimii aina.
Fernando Alonson särmä tulee hänen ulkoisesta olemuksestaan ja temperamenttisesta käytöksestä. Alonso rikkoi rajoja tuomalla aikoinaan julki McLarenin sisäiset ongelmat Hamiltonin tallikaverina. Tämän kauden aikana hän on uskaltanut moittia jopa Ferraria. Julkinen sanaharkka Luca di Montezemolon kanssa on vain hyväksi. Oikeasti se paremminkin lujittaa tallia kuin hajottaa, Alonson imagosta puhumattakaan.
Kimi Räikkönen on lajinsa ainoa edustaja imagopelissä. Jäätävän vähäsanaisuuden ja poikkeuksellisen ajotaidon yhdistelmä on kasvattanut suomalaisen imagon yhdeksi lajin historian parhaista. James Huntiin vertaaminen ei kaukaa liippaa. Hunt toi villit hetkensä julkisuuteen tallipäälliköitä kumartelematta. Räikkösen yksityiselämä on saatu alkuvuosiin verrattuna taitavasti piilotettua, mutta legendat elävät ja kaupungilla kiertävät värikkäät tarinat ylläpitävät niitä. Kuka olisi Räikköstä aidompi kuljettaja tällä hetkellä?
Vettel sanoi Singaporen kisan jälkeen tekevänsä hyvä työtä niin kauan kuin hänelle buuataan. Hänen kannaltaan parempi niin, sillä ylivoimaisuus tuo parhaan urheilullisen tyydytyksen ja kassavirran.
Teki sitten mitä vaan ja miten päin vaan, loppujen lopuksi totuus on kuitenkin se, että puolet tykkää ja puolet ei.
Jukka Mildh