Kulttuurista ja historiasta nousee matkailuvaltteja - miksei maineikkaasta ja pitkäikäisestä presidentistä Urho Kekkosesta saada matkailuun sisältöä, pohtii kajaanilainen Veikko Leinonen.
- Olen viime aikoina vitsaillut, että tänne pitäisi rakentaa oikein moderni ja hieno Kekkosmuseo, kun se Kekkosen vanha kotitalo on nyt tyhjillään, Leinonen sanoo.
Huolella ja rahan kanssa toteutettuna Kekkosmuseo vetäisi sisäänsä samat 80 000 kesäkävijää, johon Raatteen tien näyttelyssä Suomussalmella on parhaimmilaan ylletty kesässä, uskoo Leinonen.
- Raatteen näyttely on onnistunut siinä, vaikka se sijaitsee kaukana lähellä itärajaa. Kajaanissa on kaikki lönnrotit, leinot, linnat ja kekkoset, mutta aika vähän niistä otetaan irti matkailussa.
Vanhan linnan rauniot seisovat Kajaanijoessa kaupungin keskellä. Milloin Kajaanin Linnaa aletaan hyödyntää esimerkiksi kesäisenä konserttipaikkana? Silläkin asialla on tietysti leikitelty Kajaanissa.
- Rauniokaupunki ei järjestä ainakaan vielä tänä kesänä. Ehkä ensi kesänä, pohtii Rauniokaupunki ry:n puheenjohtaja Veikko Leinonen.
Kajaani - "kokoaan isompi kulttuurikaupunki"
Rauniokaupunki on 4-vuotias tapahtumanjärjestäjä, joka tuottaa konsertteja Kajaaniin.
Yhdistyksen puheenjohtaja Veikko Leinonen sanoo, että Kajaanin musiikki- ja muu kulttuuritarjonta on parantunut pitkin 2000-lukua. Silti käsitykset, että Kajaani olisi kaupunki-jossa-ei-tapahdu-mitään, elävät vielä puheissa.
- Se on sellainen periferinen alemmuudentuntoisuus jossakin määrin, että mitäpä täällä Kajaanissa ja että täällä on pienemmät meiningit kuin muualla. Sitten kun tänne tulee esiintyjiä, he ovat yleensä todella otettuja yleisöstä täällä, sanoo Leinonen.
- Kajaanissa on hauskan anarkistinenkin tilanne. Kaiken maailman käppäbändeistä ykkösrivin bändeihin käy kaupungissa tasaiseen tahtiin. Tämän kokoiseksi kaupungiksi tämä on kokoaan suurempi kulttuurikaupunki musiikissa, teatterissa ja tanssissa.