Nimi Kekkonen nousi viimeksi esiin 3. heinäkuuta, kun Urho Kekkosen poika hallitusneuvos Matti Kekkonen kuoli. Matti Kekkonen toimi pitkään Tasavallan presidentin arkistosäätiön puheenjohtajana, ja vaikutti siis merkittävästi Niinikosken Kekkosen arkistoon.

Vielä ei tiedetä, tuleeko Matti kekkoselta jäänyttä aineistoa mahdollisesti tallennettavaksi Urho Kekkosen arkistoon. Arkisto kuitenkin täydentyy jatkuvasti Kekkosen lähipiirin papereilla.

Syrjäinen arkisto houkuttelee tutkijoita, vaikka Kekkosta on jo tutkittu lähes joka kantilta. Arkistosta voi löytää aineistoa monenlaiseen tutkimukseen, sanoo arkistovirkailija Janne Ridanpää.

- Moni törmää Kekkoseen, vaikka Kekkonen ei kiinnostaisikaan, jos tutkii mitä tahansa, sanotaan 50-luvulta 80-luvulle. Presidentin valtaoikeudet ovat siihen aikaan olleet sitä luokkaa, että Kekkonen tunkee läpi, tutki melkein mitä tahansa.

Kekkosen arkistossa voi tutustua itse Urho Kekkosen päiväkirjoihin, kirjeisiin ja asiapapereihin, sekä useiden hänen lähipiiriinsä kuuluneiden ihmisten papereihin.

Ainutlaatuinen arkisto

Kekkosen arkistossa vierailee vuosittain satoja ihmisiä. Kaikki eivät ole tutkijoita. Paikalle sattuivat yhtä aikaa toimittajan kanssa Elja Seppälä ja tyttärensä Tarja Seppälä, jotka olivat tulleet paikalle ihastelemaan lapsuutensa maisemia.

Arkistorakennus on Hovilan kartano, jonka Seppälän suku 1960-luvulla myi Tasavallan Presidentin Arkistosäätiölle. Viimeinen omistaja ennen säätiötä oli Elja Seppälän isä.

- Me olemme käyneet täällä aika monta kertaa, tällä kertaa nostalgia oli syynä, halu nähdä vanha kotipaikka, kertoo Elja Seppälä käynnin syyksi.

Suvun kartanosta oli haikeaa luopua. Seppälät ovat kuitenkin tyytyväisiä, että talo on tärkeässä käytössä ja vieraille avoinna.

Arkistovirkailija Janne Ridanpää kertoo, että Kekkosen arkisto on Suomessa ainutlaautinen syrjäisen sijaintinsa takia. Sijainnista johtuen arkistossa voi tutkimuksen tekemisen aikana myös yöpyä.

- Kesällä on aika hiljaista, silloin tutkijat vetäytyvät mieluummin kesämökille kuin tutkijasaliin. Vaikka joku on todennut, että kyllähän tämä Hovila melkein kesämökistä menee täällä luonnon rauhassa, toteaa Janne Ridanpää.