Mistä on kyse?

Kerjäläisiä, katusoittajia, ihmispatsaita ja kukkamyyjiä. Helsingin ja muiden Suomen suurten kaupunkien katukuvassa näkyvät seuraukset muiden EU-maiden köyhyydestä. Esimerkiksi Bulgarian ja Romanian romaneille kerjääminen on elinkeino. Muutamassa kuukaudessa Suomessa voi tienata pienen summan, jolla kotona pärjää koko vuoden.

Kerjäläisten tilanteeseen halutaan laajalti puuttua, mutta keinoista ollaan kovin erimielisiä.

Kerjääminen kriminalisoitava

Kokoomus ajaa kerjäämisen täyskieltoa jo toisen kerran. Vuonna 2010 lakialoitetta kannattivat eniten kokoomuksen ja perussuomalaisten kansanedustajat. Kansanedustaja ja Helsingin Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Lasse Männistö katsoo, että viranomaisten on päästävä puuttumaan kerjäämiseen, jonka taustalla on rikollista toimintaa. Kerjäläisten on epäilty työskentelvän kansainvälisille rikollisliigoille tai olevan ihmiskaupan uhreja.

- Meidän on luotava yhteinen tahtotila, että tähän ongelmaan nyt puututaan. Tahtotila, että pyritään parantamaan näiden ihmisten asemaa siellä heidän kotimaassaan, mutta annetaan suomalaisille viranomaisille ja kunnille mahdollisuus puuttua ilmiöön ja sen negatiivisiin lieveilmiöihin, Männistö sanoo.

Täyskielto saa myös varovaista tukea Helsingin sosiaalivirastosta. Viraston johtavan asiantuntijan Jarmo Räihän mukaan kerjäämisilmiön suuruusluokka on pysynyt samana vuodesta toiseen.

- Varovaisesti tuen tällaista kieltoa. Esimerkiksi pari vuotta sitten ei ollut nähtävillä, että keskustelu kriminalisoinnista olisi kostautunut millään tavalla.

Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok.) ei ole lämmennyt kriminalisoinnille, mutta ehdottaa puolestaan järjestyssääntömäistä ratkaisua menneiden vuosien malliin. Järjestyssääntöjä mukaillen kaupungit ja kunnat voisivat Pajusen mukaan itse määrätä kerjäämiselle rajoitteita esimerkiksi ajan ja paikan suhteen.

"Kerjäläinen ei ole rikollinen"

Helsingin diakonissalaitoksen palvelualueen johtaja Pekka Tuomola sen sijaan pitää täyskiellon ehdottamista toistamiseen pelkästään kummallisena. Hänen mukaansa ongelmaa ei ratkaista laeilla, ei Suomessa, eikä varsinkaan Helsingissä. Todellinen ongelma on EU-tasolla, ja siihen tarvitaan myös EU-tason puuttumista.

- Varsinainen ilmiö ei ole millään tavalla muuttunut parin vuoden takaisesta, kaikenlainen kieltäminen on edelleen turhaa, eikä se toimi, Tuomola sanoo.

Tuomola toimii kerjäläisten ja muun ns. liikkuvan väestön osan kanssa päivittäin. Hän toimii palvelukeskus Hirundossa ja on perustanut Global Clinicin, joka tarjoaa ilmaisia terveyspalveluja paperittomille. Hän uskoo, että kriminalisointi on väärää politiikkaa.

- Tässä nyt helposti käy niin, että yhdistetään kerjääminen ja rikollisuus. Kerjäläiset eivät ole rikollisia, ja tämä keskustelu on mielestäni varsin vaarallista.

Tuomolan mukaan keskustelu kerjäämisen kriminalisoinnista saattaa kostautua rasismina ja aggressiivisena käytöksenä kerjäläisiä kohtaan. Minkäänlaisia lainsäädännöllisiä toimenpiteita ei Tuomolan mukaan tarvittaisi.

- Aggressiivinen kerjääminen on jo Suomessa kielletty, ja mielestäni se riittää aivan hyvin. Köyhyyttä ei voi kieltää lailla, ei kukaan mene kadulle kerjäämään ellei ole äärimmäisessä hädässä.