Hallitukseen pääsy on pikkupuolueelle lottovoitto. Ministerinä pääsee vaikuttamaan poliittisiin päätöksiin ja saa sormensa merkittäviin virkanimityksiin puolueen pienuudesta huolimatta.
RKP:llä on ollut poikkeukselliset nimitysmahdollisuudet, sillä se on ollut yhtäjaksoisesti hallituksissa 1960-luvun lopulta saakka.
Tällä kaudella on oikeusministeriön kieliasiainneuvokseksi saatu puolueen eduskuntaryhmän virkailija Corinna Tammenmaa. Keskiviikkona täytettiin puolustusministeriön viestintäpäällikön paikka. Se ei ole mikä tahansa tiedottajan pesti. Viestintäjohtajat tuodaan kamereoiden eteen aina, kun maailmalla rytisee.
Valittuun Max Arhippaiseen verrattuna virkaa haki kokeneempia viestintäalan ammattilaisia. Puolustusministeri Carl Haglund ei keskiviikkona joutanut perustelemaan nimitystä, vaan juoksi kiireisiinsä vedoten kameran ulottuvilta eduskunnassa.
Muutkin pitäneet hyvin puoliaan
Vasemmistoliiton urheilu- ja kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki sai taiteen edistämiskeskuksen johtajaksi puolueen entisen kansanedustajan Minna Sirnön.
Oman avustajansa Jussi Saramon Arhinmäki istutti Veikkauksen hallitukseen. Avustajan tietämystä alalta epäiltiin. Hän on ammatiltaan tietotekniikka-asentaja.
Suuri poru pidettiin, kun sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) nimitti kristillisdemokraattitaustaisen Päivi Nergin ministeriönsä kansliapäälliköksi. Räsänen kiisti nimityksensä puoluepoliittisuuden.
- Minullla on eettinen vakaumus, että virkaan valitaan paras, pätevin ja sopivin, ministeri Räsänen sanoi viime syksynä valinnan jälkeen.
Vakiintunut nimitystapa vaikea vastustaa
Hallituksen pelisäännöissä on sovittu, että kukin ministeri saa nimittää oman ehdokkaansa. Muut eivät siihen puutu. Valittavan on oltava muodollisesti pätevä. Hallituksen suosio ei ainakaan paranisi, jos jokin nimitys kumottaisiin valituksen jälkeen.
Perussuomalaiset ovat tuominneet poliittiset nimitykset joka käänteeessä. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja ei mene vannomaan, etteikö puolue siihen sortuisi, jos hallitustie aukeaa.
- Minä en muiden puolesta voi mitään vannoa, mutta meillä on selkeä periaate, että paras pitää valita, Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.) sanoo.