Avoin kirje Timo Soinilta ja perussuomalaisilta Suomen kansalle. Salattu Kreikka-sopimukset on nyt avattu. Avoimuudesta ei kuitenkaan ole mitään hyötyä, jos sitä ei käytetä…
Viime sunnuntaina suomalaiset saivat postia perussuomalaisia johtavalta Timo Soinilta. Helsingin Sanomien etusivun ilmoituksessa Soini julisti, että puheet Kreikka-vakuuksista ovat puppua. On vain tuottojenvaihtosopimus, joka voi tappioiden koittaessa olla täysin arvoton.
Tukipaketteja saavilta mailta vaadittavat vakuudet olivat yksi demareiden kynnyskysymyksistä, kun sateenkaarihallitusta pihtisynnytettiin.
Tuore valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) pääsikin heti ensitöikseen vääntämään vakuussopua, kun euromaat sorvasivat Kreikan toista tukipakettia syyskesällä 2011. Lokakuun alussa Urpilainen saattoi viimein ilmoittaa, että Suomi on sopinut Kreikan kanssa vakuusjärjestelystä.
- Suomi sai hyvät vakuudet. Näillä vakuuksilla rajataan suomalaisten veronmaksajien riskiä. Se on ollut koko ajan näiden vakuuksien tavoite, Urpilainen hehkutti Ylen Aamu-TV:n uutisissa väsyneenä mutta tyytyväisenä.
Mikä on tuottojenvaihtosopimus?
Mutta millaiset vakuudet Suomi sai? Mikä on tuottojenvaihtosopimus ja milloin siitä olisi Suomelle iloa?
Suomi hoiti vakuusasian Kreikan kanssa mutkikkaalla sopimuksella, koska Kreikka ei muiden sitoumustensa vuoksi voinut antaa normaaleita vakuuksia. Valtiovarainministeriö kuvaili järjestelyä tuoreeltaan seuraavasti:
Suomella on vakuus vain osalle saatavistaan
Vielä sunnuntaina Soini arvioi, ettei vakuusjärjestelyllä ole käytännössä juurikaan arvoa. Mutta miten pääomamarkkinoiden ammattilaiset arvioivat tilannetta?
- Suomella on käytännössä vakuudet osalle saatavistaan. Suomi on antanut suoraan tai välillisesti lainarahaa Kreikalle ja osalle siitä on palautunut rahaa vakuutena. Siltä osin kun sitä vakuutta on annettu, se on kokonaisjärjestely ymmärtäen yllättävän hyvälaatuista, arvioi eläkeyhtiö Varman varatoimitusjohtaja Risto Murto A-studiolle alkuviikosta.
- Suomen vakuusjärjestely koostuu kahdesta eri kokonaisuudesta. On sijoitussalkku, jossa on kolmen A:n arvopapereita ja toisaalta on tuottojenvaihtosopimus, jossa määritellään ne ehdot, joilla Suomi pääsee tähän sijoitussalkkuun kiinni. Yksi näistä ehdoista on Kreikan luottovastuutapahtuma eli se, että Kreikka ei maksa lainaansa sovitusti. Tässä yhdistelmässä on selkeästi vakuudenomaisia piirteitä, sanoi Nordean johdannaistuotteista vastaava johtaja Tommi Salminen.
Tuottojenvaihtosopimukset ovat sekä Murron että Salmisen mukaan varsin käytettyjä ammattisijoittajien keskuudessa.
- Tuottojenvaihtosopimus on yleistermi. Tällaisia sopimuksia tehdään ammattisijoittajien ja pankkien välillä joka päivä, Murto sanoi.
Arkikielessä tuotonvaihtosopimusta voisi kuvata eräänlaiseksi vakuutukseksi.
- Tuottojenvaihtosopimuksessa on tietyt ehdot, jotka aiheuttavat tai aikaansaavat jonkinlaisen maksun eli analogia vakuutukseen on aika hyvä, Salminen pohti.
Edessä voi olla Kreikan velkasaneeraus
Soini ja Urpilainen ovat nokitelleet myös siitä, mitä tapahtuu, jos euromaat päättävät antaa Kreikan lainoja anteeksi. Puoluejohtajat mittelivät asiasta muun muassa Ylen Aamu-TV:n haastattelussa keskiviikkona.
- Jos Suomi antaa velkoja anteeksi niin sanotulla haircutilla tai korkoja alennetaan, niin tämä ei auta siihen ollenkaan, Soini muistutti.
- Vakuussopimus on tehty siltä varalta, että Kreikka ei pysty maksamaan velkojaan takaisin. Sellaisessa hypoteettisessa tilanteessa, että esimerkiksi euromaat vapaaehtoisesti päättäisivät antaa Kreikalle velkoja anteeksi jonkun x-määrän, vakuussopimus ei tietenkään toimi. Näin siksi, että Suomi päättää silloin itse luopua tästä vakaussopimuksesta ja antaa velkoja anteeksi, Urpilainen vastasi.
Keskustelu on jo käynnistynyt
Tukala päätös voi olla Suomen edessä yllättävän nopeasti, sillä kansainvälinen keskustelu velkasaneerauksesta on jo käynnistynyt. Kreikan tukirahoitukseen osallistuva Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on esimerkiksi arvioinut, että Kreikan velkoja on pakko saneerata toistamiseen.
Kreikka on käynyt kovan säästökuurin läpi ja kreikkalaisten pitäisi jossain vaiheessa saada mahdollisuus kunnon kasvuun, Varman Murto muistuttaa
- Tyypillisin näkemys on, että Kreikka ei tule selviytymään veloistaan ja velkoja pitää jossakin vaiheessa uudelleen saneerata. Sijoittajien ja markkinoiden näkökulmasta keskustelu ei kuitenkaan ole kovin aktiivista, koska yksityiset sijoittajat ovat jo menettäneet rahansa. Seuraava saneerauskierros koskee julkisia rahoja eli niitä, joita EU-maat ja IMF ovat sinne antaneet, hän sanoo.
Suomessa parhaillaan vieraileva Kreikan pääministeri Antonio Samaras kiisti tuoreeltaan spekulaatiot Kreikan velkasaneerauksesta.
- Ei missään nimessä. Kreikka ei ajaudu toista kertaa velkasaneeraukseen, Samaras vakuutti torstaina Kesärannassa pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Vakuus ei koske suoraa lainaa
Suomi on osallistunut kahteen Kreikan tukipakettiin. Ensimmäisessä paketissa Suomi lainasi Kreikalle suoraan noin miljardi euroa.
Toisessa paketissa Suomi osallistui Euroopan väliaikaisen kriisirahaston ERVV:n antamaan lainaan 2,3 miljardin euron takausosuudella. Vakuusjärjestely koskee vain tätä ERVV:n kautta annettua lainaa.
- Todennäköisin skenaario on sellainen, että lähivuosina me neuvottelemme nämä kokonaisvelat uudestaan ja päätös on neuvottelun lopputulos. Suomella on neuvottelupöydässä vakuuksien vuoksi vähän parempi asema kuin muilla. Se, kuinka paljon vakuuksia halutaan käyttää hyödyksi, on silloisen hallituksen ja eduskunnan poliittisen harkinnan lopputulos, Murto sanoo.
Kreikka on tällä hetkellä täysin muiden euromaiden ja IMF:n rahoitusavun varassa. Kreikan velkojen leikkaaminen tarkoittaisi siis sitä, että osa näistä tukilainoista annettaisiin anteeksi.
- Minusta on aivan selvä, että Suomen eduskunta, jonne edustaja Soinikin pääsee nappia painamaan, tai hallitus ei tule luopumaan näistä vakuuksista. Tämä on aivan selvä asia. Voin kertoa, että vakuusjärjestely oli niin pitkä taistelu, Timo, että niistä ei tulla luopumaan missään tilanteessa, Urpilainen vakuutti keskiviikkona Ylen Aamu-TV:ssä.
Onko Suomella kanttia pitää kiinni vakuuksistaan
Soini on toistuvasti muistuttanut, että Kreikan velat olisi pitänyt saneerata jo alun perin. Mutta hänkin pitäisi kiinni Suomen vakuusjärjestelystä, jos Kreikan velkoja ryhdytään nyt saneeraamaan.
Pitäisikö kreikan velkoja antaa anteeksi?
- Tässä tilanteessa ei pitäisi, koska se merkitsee että meidän tuottojenvaihtosopiuksen ehdot merkitsivät että me menettäisimme rahaa, Soini vastasi keskiviikkona A-studion haastattelussa.
Voiko suomi olla ainut maa, joka ei antaisi anteeksi velkoja?
- Periaatteessa voi olla, jos muut siihen suostuvat ja kantti kestää. Tähän asti kantti ei ole kestänyt. Se olisi todella iso uutinen.