Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Mauri Pekkarinen (kesk.) ei ole yllättynyt siitä, että eduskunnan valiokunnat kuulevat asiantuntijoinaan selvästi enemmän elinkeinoelämän kuin palkansaaja- tai maa- ja metsätalousjärjestöjen asiantuntijoita.
- Eri valiokunnilla on erilaisia tehtäviä ja vastuualueen mukaan ihan luonnollisesti määräytyvät ne tahot, joita valiokunnat kuulevat asiantuntijoina, sanoo Pekkarinen.
Selvimmin epätasapaino näkyy Pekkarisen johtaman talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisissa, joista valltaosa on viimeisen viidentoista vuoden aikana mennyt elinkeinoelämän järjestöille.
Pekkarisen mukaan luvuissa saattaa olla historiallista vääristymää, mutta sitä selittävät myös valiokunnan käsittelemät asiat.
- Talousvaliokunta käsittelee rahoitusta, pankkisektoria, finanssisektoria, elinkeinoelämää, vientiä, yritysten kansainvälistymistä ja energiasektoria, ja nämä ovat vastuualueita, joissa se asiantuntijataho, jota kannattaa ja pitää kuulla on monta kertaa elinkeinoelämän etujärjestöistä, sanoo Pekkarinen.
Pekkarinen muistuttaa kuitenkin, että talousvaliokunta kuulee myös esimerkiksi ammattijärjestöjä aina, kun asioissa on niitä koskeva ulottuvuus.
Pekkarisen mukaan jonkinlaista epätasapainoa edustuksessa näyttää kuitenkin olevan koko eduskuntaa koskien ja valiokuntien olisi tarkkaan katsottava, että kaikki tahot, joita asiat koskevat, pääsisivät kuultavaksi.
- Luulen, että jokaisen valiokunnan on hyvä käydä läpi periaatteet, joilla asiantuntijoita kutsutaan kuultavaksi, Pekkarinen pohtii.
Hän pitää hyvänä myös käytäntöjä, joilla valiokuntakäsittelyä on pyritty tekemään julkisemmaksi.
- Minä kannatan tätä. Sinä aikana, kun olen johtanut talousvaliokuntaa, meillä on ollut kaksi tai kolme julkista kuulemista. Sellaisissa tärkeissä asioissa, jossa asialla on yleisempää mielenkiintoa, pidän entistä enemmän tarkoituksenmukaisena, että ovet ovat auki, sanoo Pekkarinen.