Postilaitos eli tuttavallisemmin Itella patisteli meitä omakotitalossa asuvia ryhmittämään postilaatikot katujen varsille rykelmiin. Talven edetessä olen pohtinut, kuka tekee laatikkorykelmän edustajien lumityöt.
Aurauskalusto jyystää lumetkyllä hyvin tieltä, mutta penkka postilaatikoiden edessä jää asukkaiden lapioitavaksi. Ja se penkka vaikeuttaa postin jakoa, kun autolla ei pääse aivan laatikoiden viereen.
Jos ryhmässä on vaikka viisi tai vain kolme laatikko, kuinka jaetaan lumityöt? Kuinka moni naapurusto on käynyt edes keskustelua tästä? Luulen, että hyvin harvoin asia on noussut keskustelunaiheeksi naapurien kanssa kuulumisia vaihdettaessa.
Taitaa käydä niin, että se joka aktiivisimmin lumet pihaltaan sivuun viskelee, käy myös puhdistamassa postilaatikkorykelmän edustan. Vuosien varrella se, että huomaa vain itsensä tämän työn tekijäksi, saattaa nostaa kiukkua ja aiheuttaa närkästystä naapureita kohtaan.
Kun tuo naapurin toljakeei ikinä vaivaudu kolaamaan tästä laatikoiden luota. Siellä se vain ikkunasta kurkistelee, joko minä olen täällä huhkimassa lumilapioni kanssa. Tämä oli varmasti viimeinen kerta, kun putsaan lumet postilaatikoilta.
Kiukun lisääntyessä lumityöt tehdään vain oman postilaatikon edestä. Sitten oman postilaatikon edestä lapioidut lumet jätetään naapurien laatikoiden eteen.
Lopulta omassa raivossa pipo höyryten tungetaan muiden laatikot täyteen nuoskalunta ja suu jupinasta vaahtoa pärskyen painutaan sisälle rähjäämään ärsyttävistä naapureista puolisolle ja lapsille.
**Taidan pitää kauhukuvan **mielessäni ja tehdä lumityöt kiltisti myös postilaatikoiden edestä. Ei se kuitenkaan vie ajallisesti elämästäni kovin suurta siivua. Joskus on hyvä olla epäitsekäs ja tehdä jotain pyyteettömästi - silkasta hyvästä tahdosta.