Liikennevirasto suunnittelee lisäävänsä alamaistensa valvontaa asettamalla teiden varsille lisää kameratolppia. Liikkuva poliisi korvataan tikun nokkaan nostettavilla poliiseilla.

Ylhäältä omista korkeuksistaan peltiliikkuvan poliisin silmä sitten näkee perässä roikkujat, humalaiset, tuplaviivalla ohittajat, ylikuormat, heikot jarrut ja muut häiriköt.

Ja koska tämä automaattinen viranomaistoiminta toimii liikenteessä kuin häkä niin laajennettakoon sitä myös muille hallinnonaloille.

Kuntien taloudesta vastaavat voitaisiin korvata peltikunnankamreereilla, jotka toimisivat niin, että kun kunnan velkamäärä ylittäisi tietyn tason, niin jossain kunnan kyläkouluista välähtäisi valot päälle viimeisen kerran.

Eikä automaattisen hallinnon kehittämistä kannata jättää vain kuntatasolle. Peltiteollisuusministerin voisi asettaa seisomaan minkä tahansa innovaatiopuiston reunaan valvomaan huoltosuhteen heikkenemisen nopeutta.

Kun jollakin alueella irtisanomisten määrää ylittäisi kohtuuden rajan, peltiteollisuusministerin päässä syttyisi lamppu ja kyseinen alue julistettaisiin äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Todisteeksi tehokkaista toimista lähtisi kaikkiin tiedotusvälineisiin lappu, että kohtuuden raja on ylitetty ja toimiin tartuttu vahvasti.

On kuitenkin yksi hallinnonala, jolla tällainen automaation periaate ei toimi, nimittäin kansalaisten sosiaalietuuksien räknääminen. Sosiaalituet ovat niin monisäikeinen jutska, ettei siitä yksisilmäinen etuusautomaatti selviä.

Jokainen, jonka vähäiset tulot oikeuttavat esimerkiksi asumistukeen, on omanlaisensa tapaus ja edellyttää virkamiehen harkintaa siitä, millä tavalla juuri tämän kansalaisen tulot oikeuttavat hänet saamaan asumistukea. Voihan olla, että juuri tämä kansalainen saa myös kuntoutus-, opinto-, peruspäiväraha-, sotilas-, työkyvyttömyys-, kotihoidontukea, -avustusta tai -etuutta.

Etuudet vaikuttavat toisiinsa kaavalla, jonka hallinnoimisesta tekoäly ei selviä. Kansalaisten oikeusturva olisi suorastaan vaarassa, jos hän tietäisi ilman viikkojen virkamiesharkinnan tulosten odottelua, millä tavoin hän voisi omaan elämäänsä vaikuttaa.

Sellaiseen yhteiskuntaan en edes minä olisi valmis astumaan.