Nuorten tekemien vakavien väkivallantekojen ja joukkosurmien estämistä ennalta on pohdittu sisäisen turvallisuuden ministeriryhmässä.
Pohdinnan taustana oli sisäministeriön tekemäMiksi nuori surmaa -selvitys, jossa käydään läpi kahdeksan nuorten tekemää suunnitelmallista henkirikosta. Tekijät olivat kaikki 14 - 23-vuotiaita nuoria poikia tai miehiä. Suurin osa heistä oli yksinäisiä tai syrjäänvetäytyviä.
Selvityksen mukaan väkivallanteot poikkesivat monilla tavoin perinteisestä suomalaisesta väkivallasta. Tekoa oli usein suunniteltu yksityiskohtaisesti ja huolellisesti, alkoholilla ei ollut merkittävää roolia ja teolla oli yhteyksiä kansainvälisiin malleihin.
Ministeriryhmää johtavan sisäministeri Päivi Räsäsen (kd.) mukaan selvityksen tulokset osoittavat, että tällaisten tapausten estämiseen tarvitaan kaikkien viranomaisten, järjestöjen ja potentiaalisen tekijän lähipiirin toimenpiteitä.
- Nuorten, syrjään vetäytyvien, koulukiusattujen ja kostoa suunnittelevien miesten kanssa pitäisi saada aikaan ennen kaikkea keskusteluyhteys ennen kuin on liian myöhäistä, Räsänen toteaa.
Ministeriryhmälle esiteltiin myös Oslon ja Utøyan tapahtumista tehdystä selvityksestä sisäministeriössä tehtyjä johtopäätöksiä.
Niissä todettiin, että Norjan havaintoja ei voi suoraan verrata Suomeen, koska organisaatio- ja toimintamalleissa on suuria eroja. Suomen eduiksi todettiin muun muassa valtakunnallinen hätäkeskusjärjestelmä, viranomaisten yhteinen viestiverkko VIRVE ja viranomaisten yhteistyön toimivuus.
Räsäsen mukaan hätäkeskusjärjestelmä on suomalainen vahvuus. Uusi tietojärjestelmä parantaa hätäkeskusten ja muiden viranomaisten toimintakykyä edellleen, hän uskoo.
Selvityksistä tehtäviä johtopäätöksiä pohditaan seuraavaksi valtioneuvostotasolla.