Niinistö (vihr.) sanoo, että heinäkuussa voimaan tulevalla vanhuspalvelulailla vanhusten asema halutaan turvata.

- Jokaisen on saatava henkilökohtainen hoitosuunnitelma ajoissa, näin vähennetään myös kokonaiskustannuksia, Niinistö totesi.

Soinin (ps.) mukaan hallituksessa puhuttiin hoitajamitoituksessa 0,7:stä mutta päädyttiin 0,5:een vanhusta kohden eli kuuhun kurkotettiin ja katajaan kapsahdettiin.

- Omaishoidon parempi resurssointi on yhtenä ratkaisuna tähän. Omaishoito on saatava Kelan maksettavaksi, se olisi se olennainen tasa-arvoa tuova asia, Soini sanoi.

Arhinmäki (vas.) sanoo, että Vantaalla, missä omaishoitosopimukset lakkautettiin loppuvuodelta, nähdään mihin se johtaa, kun ei olla valmiita veronkorotuksiin ja karsitaan mieluummin palveluita.

Räsäsen (kd.) mukaan tärkeätä on, että nyt tulee oikeus itse palveluihin. Kun laki tulee heinäkuussa voimaan, kuntapäättäjillä on velvollisuus toteuttaa palvelut.

- Jos kunnat eivät noudata hoitaja-asetusta, otetaan pakkovelvoite käyttöön. Suurimmat puutteet ovat kuitenkin kotipalvelutoiminnassa, Räsänen esitti.

Urpilainen: Vanhustenhoito yhteiskuntamme häpeäpilkku

SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen sanoo, että vanhustenhoito on ollut yhteiskuntamme häpeäpilkku. Hän kuitenkin puolustelee vanhuspalvelulakia sanoen, että se sitoo kunnat toimimaan ja tuo tasa-arvoa, kun hoitajien määrän alimitoitukselle tulee nollatoleranssi.

Vanhuspalveluista 40 prosenttia tuotetaan muiden kuin kuntien toimesta, muistutti RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund.

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen myönsi, että hoivapalveluita ei ole riittävästi.

- Mikään kunta ei voi taata tulevaisuudessakaan hyviä palveluja, mikäli ei sillä ole riittävästi verotuloja. Siksi on mietittävä, mikä on tilanne 15 vuoden päästä, hän päätti.