Uusi Oulu

Asukasluku: 188 114 ( 31.12.2011)

Vaalit 2008, poliittiset voimasuhteet valtuustossa:

(liittyvissä kunnissa yhteensä)

Poliittiset voimasuhteet yhdistymishallituksessa:

Veroprosentti:

Lainakanta €/asukas

Väestöllinen huoltosuhde:

Huoltosuhde: lasten (0-14 v.) ja yli 64-vuotiaiden määrä sataa työikäistä kohden

Lähteet: Tilastokeskus, valtiovarainministeriö, Oulun kaupunki

Valtuustopaikat vähenevät Uudessa Oulussa kolmannekseen nykyisten viiden kunnan valtuutettujen määrästä. Nyt paikkoja on 201 ja jatkossa vain 67.

Valituksi tulemisen vaikeus on saanut myös monet pienten liitoskuntien valtuutetuista luopumaan leikistä. Eniten luopujia on Yli-Iissä, missä vain seitsemän 21:stä valtuutetusta yrittää uudelleen. Käytännössä äänten keskittäminen on ainoa keino saada edes yksi edustaja katoavasta pienestä kunnasta suur-Oulun valtuustoon.

Kiimingisssä yli puolet nykyisistä valtuutetuista luopuu ja Haukiputaalla sekä Oulunsalossa luopujia on lähes puolet.

Kanta-Oulussa tilanne on toinen. Istuvista 67:stä kaupunginvaltuutetusta 50 hakee uutta kautta.

Oulussa politiikkaa on pitkään tehty konsensus-hengessä ja esimerkiksi keskeiset puheenjohtajan paikat on vaalien jälkeen vakiintuneen käytännön mukaan jaettu ryhmien suuruusjärjestyksessä vaalituloksen perusteella.

Muissa liittyvissä kunnissa vastaavaa käytäntöä ei ole ollut. Mielenkiintoa puheenjohtajuuksiin lisäävät Uuteen Ouluun kaavaillut koko- ja puolipäiväiset puheenjohtajuudet.

Perussuomalaisten nousu mietityttää muita

Puolueiden kunnallisjärjestöjen puheenjohtajat ovat Oulussa neuvotelleet torstaina allekirjoitettavan ns. valtuustosopimuksen erityisestä luottamustoimien pisteytysjärjestelmästä, jonka pohjalta paikat jyvitetään ryhmille vaalimenestyksen mukaan.

Kaikki luottamustehtävät on pisteytetty. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävä on 30 pisteen arvoinen ja monet varajäsenyydet ovat yhden pisteen arvoisia. Muut tehtävät asettuvat johonkin näiden välimaastoon. Sopimuksella estetään käytännössä tekniset liittoumat, joilla jotkut ryhmät voisivat saada enemmän valtaa kuin mihin yksinään yltäisivät.

- Suurin muutos Oulun entiseen käytäntöön tässä on se, että nyt pienetkin ryhmät saavat jotain. Esimerkiksi Espoossa tämä järjestelmä on ollut käytössä jo useamman vaalikauden, kertoo Vihreiden Oulun kunnallisjärjestön puheenjohtaja Pasi Orava.

Valtuutetuilla ei ole tässä hankkeessa mitään roolia, eivätkä kaikki heistä näe muodollista sopimusta mitenkään tarpeellisena tai edes sopivana.

Asiassa saattaa olla taustalla myös mielipidetiedustelujen povaama perussuomalaisten raju nousu Uuden Oulun toiseksi suurimmaksi ryhmäksi. Kalevan Taloustutkimuksella teettämän gallupin mukaan perussuomalaiset lisäisivät kannatustaan lähes 15 prosenttiyksikköä. Suurimpia menettäjiä olisivat valtuutettujen määrässä alle puoleen kutistuva vihreät (-6,5), Kokoomus (-4,6) ja SDP (-4,6).

Perussuomalaiset ovat monissa asioissa kulkeneet Oulussa konsensuksen ulkopuolella omilla linjoillaan. Puolueen valtuutetut eivät esimerkiksi allekirjoittaneet päättymässä olevan valtuustokauden talouden tasapainottamisohjelmaa.

Vaikeita päätöksiä on luvassa

Seuraavan valtuustokauden siirtymäajan Oulun kaupunginhallitus on poikkeuksellisen suuri. Siihen valitaan 17 jäsentä. Tällä varmistetaan että kaupunginhallitukseen valitaan jokaisesta yhdistyvästä kunnasta vähintään yksi varsinainen ja yksi varajäsen.

Yhdistymissopimuksessa kahden ensimmäisen vuoden veroprosentti on sovittu samaksi kuin se keskimäärin on ennen yhdistymistä, eli käytännössä 19,25. Kiristynyt taloustilanne pakottanee uuden valtuuston kuitenkin nostamaan veroprosenttia jo aiemmin.

Vähän kärjistäen voi sanoa että uudet päättäjät pääsevät tekemään ikäviä päätöksiä. Kaupungin taloudessa on vuositasolla 40 miljoonan euron vaje. Summa on jotakuinkin yhtä suuri kuin ict-alan rakennemuutoksen myötä kadonnut yhteisöveron määrä.

Palveluverkkoa Uudessa Oulussa tullaan tiivistämään vaalien jälkeen. Tämä on välttämätöntä paitsi menojen hillitsemisen, myös alueiden väestörakenteen muutoksen takia. Trendinä on keskittää sekä terveyspalveluja että kouluja isompiin yksikköihin.