Kansanedustaja Mika Niikko (ps.) nosti eduskunnan kyselytunnilla keskusteluun suuryritysten veroparatiiseihin siirtämät voitot ja kuntien mahdollisuudet vaikuttaa tarjouskilpailuihin niin, että ne voisivat välttää harmaan talouden yrityksiä.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) sanoi kuntien pystyvän kilpailutuksessa asettamaan kriteerit niin, että sopimusten tekemistä verokeinottelua harjoittavien yritysten kanssa voidaan välttää. Yksi mahdollisuus siihen on pilkkoa tarjouskilpailut riittävän pieniksi, että vaatimuksiin pystyvät vastaamaan muutkin kuin isot monikansalliset yritykset, Urpilainen opasti.
Veroparatiisien hyödyntämisen torjumiseksi on Urpilaisen mukaan ensisijaisesti päätettävä kunnissa kilpailukriteereistä ja tutkittava myös mahdollisuuksia toteuttaa hankintoja omina palveluina. Jos näillä keinoilla ei pystytä puuttumaan verokeinotteluun, on Urpilaisen mukaan tehtävä muutoksia verolainsäädäntöön.
Urpilaisen mukaan hallitus ponnistelee voimakkaasti harmaata taloutta vastaan. Hän muistutti myös EU:ssa valmisteilla olevasta hankintadirektiivin uudistuksesta, jossa veroparatiisien käyttöön voidaan ottaa kantaa.
Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) huomautti veroparatiisien torjunnan ulottuvan myös EU:n ulkopuolelle ja edellyttävän laajaa kansainvälistä yhteistyötä.
Ministereiden näkemykset poikivat uuden kirjallisen kysymyksen
Myös työministeri Lauri Ihalainen (sd.) toisti kyselytunnilla eilen Ylen tv-uutisissa esittämän näkemyksensä, jonka mukaan tarjouskilpailujen kriteerit voidaan asettaa niin, että veroparatiisien käyttöä pystytään torjumaan.
Kansanedustaja Tuija Braxin (vihr.) mukaan näkemys on ristiriidassa Ihalaisen aikaisempaan kirjalliiseen kysymykseen antaman vastauksen kanssa. Siinä hän toteaa, että yritystä ei voi sulkea kilpailusta, jos se ei ole verosuunnittelussa rikkonut lakia. Brax tekikin tänään vastausten ristiriidasta uuden kirjallisen kysymyksen Ihalaiselle.
Yhteiskuntatakuun onnistuminen epäilyttää
Kokoomuksen kansanedustaja Outi Mäkelä nosti esiin nuorten yhteiskuntatakuun toteutumista uhkaavat ongelmat. Eduskunta epäili muun muassa pystytäänkö nuorten koulutuksen aloituspaikkoja lisäämään niin, että yhteiskuntatakuun tavoitteet pystytään toteuttamaan.
Keskustan Inkeri Kerola totesi, että peruskoulun jälkeisistä koulutuspaikoista on 110 000:n vaje, josta nyt pystytään täyttämään vain 36 000. Työministeri Ihalainen vastasi, että vaje on syntynyt vuosien varrella eikä sitä pystytä kerralla paikkaamaan, mutta 36 000 paikkaa on hänen mukaansa hyvä saavutus.
Opetusministeri Jukka Gustafsson (sd.) totesi, että tavoitteiden toteutumista auttaa koulutuksen aloituspaikkojen siirtäminen alueille, joissa on eniten tarvetta.
- Myös oppisopimuskoulutusta lisätään, Gustaffson muistutti.
Kansanedustaja Tarja Filatov (sd.) kysyi, aikooko hallitus ottaa käsittelyyn kokoomuksen puoluevaltuuston ehdotuksen Ruotsin mallin mukaisesta sairasloman karenssipäivästä ja sairausloman palkan alentamisesta.
Hallituksen puolelta asian todettiin kuuluvan lähinnä työehtosopimusjärjestelmän piiriin. Elinkeinoministeri Jyri Häkämies (kok.) kuitenkin huomautti, että Ruotsin esimerkki liittyy siellä valittuun työllistämislinjaan, jolla on saavutettu hyviä tuloksia. Häkämiehen mukaan Ruotsin ratkaisuista kannattaa ottaa oppia.