Mistä on kyse?
Hallituksen seuraavaan tulevaisuusselontekoon liittyvä aluekuulemiskierros alkoi maanantaina Lappeenrannasta.
Keskusteluissa pohdittiin, miten niukkuuden hallinnan osaaminen voisi olla kestävän kasvun perusta.
Tulevaisuusselonteon valmistelua vetävä elinkeinoministeri Jyri Häkämies uskoo, että Suomi voi hyötyä maailmanlaajuisesta niukkuudesta.
- Kun energiasta, ruuasta ja vedestä tulee globaalisti niukkuutta, voi se olla meille menestystekijä, Häkämies pohtii.
- Meillä voisi olla kykyä ratkaista Suomea suurempia haasteita ja olla mukana rakentamassa globaalia kestävää kehitystä, jatkaa Häkämies.
Uskoa omiin kykyihin
Tulevaisuusselonteon ensimmäisessä aluetapaamisen panelistit nostivat myös esiin Suomen mahdollisuuksia ja kävivät vilkasta arvokeskustelua.
Taiteilija Sari Kaasinen suitsutti ihmeellistä suomalaisuutta. Vastaava päätoimittaja Pekka Lakka puolestaan kannusti luopumaan saavutetuista eduista. Toimitusjohtaja Pirjo Karhu halusi eroon minäkeskeisyydestä ja ministeri Häkämiehen mielestä latistamisesta pitää luopua.
Lappeenrannan yliopiston rehtori Ilkka Pöyhönen sanoi omassa puheenvuorossaan, että Suomi voisi vuonna 2030 olla edelläkävijä ja sulkea tuolloin viimeisenkin kaatopaikan.
Ei vastaa, mutta haastaa miettimään
Tulevaisuusselonteko ei sellaisenaan anna vastauksia tulevaisuuden kasvulle ja kehitykselle. Se kuitenkin haastaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja pohtimaan minkälaisia mahdollisuuksia Suomella parinkymmenen vuoden kuluttua voi olla.
Ministeri Jyri Häkämiehen mielestä suomalainen insinööritaito on hyvä pohja tulevaisuudessakin.
- Meillä on perinteitä ratkoa asioita, miten tehdä vähemmästä enemmän. Näillä fiksuilla ratkaisuilla voimme hakea itsellemme kasvua myös maan rajojen ulkopuolelta, uskoo Häkämies.
Hän uskoo, että esimerkiksi ympäristöteknologian osaamiselle tulee olemaan kysyntää Venäjällä.
- Vaikka heidän ympäristötietoutensa nyt on meitä jäljessä, tulee vaatimustaso Venäjälläkin nousemaan.
- Suomelle Venäjä on lähellä, ja siksi se on meille luonnollisin kasvusuunta. Silti näiden samojen ongelmien ja haasteiden parissa painii koko maailma. Ehkä osaamisellemme on kysyntää muuallakin maailmalla.
Kaakkois-Suomen Häkämies uskoo pärjäävän, mutta merkittävää on kuinka paljon alueella voidaan nojata Pietarin alueeseen ja vahvistaa yhteyksiä sinne.
- Tärkeää on muun muassa se, kuinka paljon alueella osataan tulevaisuudessa venäjän kieltä, miettii ministeri Jyri Häkämies.