Sisäministeriön kansliapäällikön valinta herätti jälleen keskustelua poliittisista virkanimityksistä. Sisäasiainministeri Päivi Räsänen (kd.) kiistää vahvasti väitteet, joiden mukaan Päivi Nergin nimittämiseen olisi vaikuttanut tämän kristillisdemokraattinen puoluetausta.
- Olen kokenut nämä syytökset loukkaavina. Nerg nousi ykkösvalinnaksi henkilöarvion jälkeen. Se on myös valintaryhmän näkemys, Räsänen kommentoi perjantaina Ylen Ykkösaamulle.
Maa- ja metsätaloustieteiden maisteri Nerg nimitettiin sisäministeriön kansliapäälliköksi torstaina. Hallintotieteiden tohtori ja kunnallispolitiikan dosentti Silvo Kaasalainen esitti soraääniä Nergin nimityksestä.
- Ainahan jälkikäteen voidaan esittää kaikenlaisia perusteluita, mutten usko, että Räsäsellä voi olla täysin puhdas omatunto. Näyttää siltä, että tehtävään valitulla henkilöllä ei ole lainkaan asiantuntemusta ministeriön asia-alueesta.
Kommentillaan Ylen Ykkösaamussa vieraillut Kaasalainen vetosi perustuslain pykälään, jossa määritellään virkojen kelpoisuusvaatimukset ja nimitysperusteet.
- Tiedot ja taidot ovat ykkösasia, ja sen jälkeen tulevat johtamistaidot, jotka ovat toki myös tärkeitä. Mutta Nerghän ei pysty keskustelemaan alaistensa kanssa lainkaan näistä asia-alueista.
Kriitiikki taustatiedon ulkopuolisille kerääjille
Kaasalainen uskoo, että Nergin johtamisedellytykset ovat vaarassa kadota, sillä tämä joutuu olemaan kahden erityisalan johtajan armoilla.
- Hän joutuu kuitenkin tekemään päällimmäiset päätökset, jotka ovat kansakunnan kannalta tärkeitä. Mutta tämä lähtökohta, eli asiantuntemus, kuitenkin ilmeisesti puuttuu häneltä.
Sisäasiainministeri Räsänen muistutti, että rekrytoinnissa henkilöarviot ovat osittain salaisia, joten muiden on toisinaan vaikea arvioida nimityksiä. Kaasalainen myöntää tämän, mutta painottaa, että valitsijoiden pitäisi olla mukana myös taustatiedon keräämisessä.
- Taustatiedon keräämisessä en hirveästi luota ulkopuolisiin firmoihin, jotka tekevät näitä arvioita. Luottaisin enemmän omaan haastatteluun ja tietoon. Tässä on se vaara, että kun jostakin henkilöstä on hyvät tiedot ja muista ei, niin valitsija arvostaa helposti henkilöä, jonka hän tuntee. Mutta se on vastoin lakia, sillä paras pitäisi valita.
Poliittiset nimitykset heikentävät tasa-arvoa
Muun muassa Virkanimitysruletti-teoksen kirjoittanut Kaasalainen kritisoi voimakkaasti poliittisia virkanimityksiä. Hänen mukaansa niillä on aina monia eri vaikutuksia.
- Nämä vaikuttavat pahasti demokratiaan ja tasa-arvoon. Virkamiehiähän ei vaihdeta, vaikka ministerit vaihtuvat. Ja heidän on oltava asiantuntijoita ja työskenneltävä minkä tahansa puolueen ministerin kanssa. Lisäksi kansalaiset ovat aivan epätasa-arvoisia, jos opiskelulle tai kokemukselle ei anneta minkäänlaista arvoa.
Poliittiset virkanimitykset horjuttavat Kaasalaisen mukaan pahoin myös moraalia, mikäli vallanpitäjät toimivat vastoin lakia.
- Jos ylimmäiset päätöksentekijät eivät noudata lakia, niin miksi kansalaiset sitten noudattaisivat?
Kaasalainen uskoo, että kyseessä on maan vanha tapa, joka ei näytä muuttuvan miksikään.
- Eikä täällä tajuta, minkälaiset tuhoisat vaikutukset tällaisella tavalla on. Ainoat henkilöt, jotka tästä hyötyvät, ovat valittu henkilö ja hänen taustaryhmäläisensä.