Harva valtionjohtaja jättää niin ristiriitaisen perinnön kuin Etiopian pääministeri Meles Zenawi, kirjoittaa Helsingin Sanomat. Tällä viikolla menehtyneen Zenawin 20-vuotisella valtakaudella Afrikan toiseksi väkirikkain maa nousi nälkäkurjuudesta Keski- ja Itä-Afrikan suurimmaksi taloudeksi. 2000-luvulla lapsikuolleisuus on puolittunut ja lasten aliravitsemus vähentynyt kolmanneksella.

Toisaalta Zenawi hallitsi "tukahduttavan rautaisella otteella", vaikka Helsingin Sanomat ei häntä hirmuhallitsijaksi kutsuisikaan. Zenawin puolue sai 2010 vaaleissa 99 prosenttia äänistä ja useita toimittajia on pidätetty ja pahoinpidelty.

Aamulehti esittelee Zenawin seuraajan, tamperelaisille tutun Hailemariam Desalegnin. Ulkoministeristä pääministeriksi nouseva Desalegn opiskeli vesialaa Tampereen teknillisessä yliopistossa ja valmistui diplomi-insinööriksi sieltä. Aamulehti oli paikalla kun ulkoministeri Desalegn maaliskuussa vieraili vanhassa opinahjossaan Hervannassa.

"Desalegn tunnisti välittömästi viemärikaivon, josta hän otti näytteitä 1990-luvun alussa jätevesiaiheista diplomityötään varten."

Aamulehden haastattelema kehitysministeri Heidi Hautala on tavannut Desalegnin kahdesti. Hänen mukaansa Desalegnilla on erityissuhde Suomeen ja se on hyvä asia.

"Olemme Etiopian pitkäaikainen avunantajayhteisö. Toivottavasti tämä on alku kansalaisyhteiskunnan vapautumiselle", Hautala kommentoi vallanvaihtoa Aamulehdelle.

Demarit voittivat mediapelin

Vielä puoli vuotta sitten päähallituspuolueiden kannatusero oli kahdeksan prosenttiyksikköä kokoomuksen hyväksi, muistelee Iltalehti. Nyt kannatus on käytännössä tasoissa.

"Sinänsä kyse ei ole mistään sosialidemokraattien jymymenestyksestä vaan pikemminkin vain paluusta kohti puolueen normaalia kannatustasoa historiallisen huonon vaiheen jälkeen." Lehti näkee puolueiden kannatusmuutoksissa lumipalloefektin: pienestä alkanut muutos tahtoo usein, kuin omalla painollaan, jatkua aikansa ellei puoluejohto mokaa pahasti.

Tasaväkinen tilanne on saanut hallituspuolueet yrittämään irtiottoja oman profiilin kirkastamiseksi, huomaa Kaleva.

"Sosiaalidemokraatit näyttävät onnistuneen oman linjansa esilletuonnissa kokoomusta paremmin", kirjoittaa Kaleva arvellen sen johtuvan yksinkertaisista tavoitteista kuten vakuusvaatimuksista ja henkilöstömitoituksesta vanhustenhoitoon.

"Kokoomuksen linja on sen sijaan jäänyt varsin epämääräiseksi ja yksittäisten kansanedustajien heittojen varaan."

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen näyttää Kalevasta pääministeriasemansa vangilta.

"Hänen on ollut pakko ajatella hallituksen yhtenäisyyttä, ja se on tapahtunut pitkälti kokoomuksen etujen kustannuksella."

Idealistista kurinpitoa

Turun Sanomat ihmettelee sastamalalaiskoulun rehtorin Jari Anderssonin saamaa huomautusta. Andersson sai apulaisoikeuskanslerilta huomautuksen määrättyään tupakanpoltosta kiinni jääneen oppilaan kirjoittamaan tupakka-aiheisen tutkielman jälki-istunnossa. Opetushallitus tulkitsee perusopetuslain kurinpidon soveltamisohjeita kuitenkin niin, että jälki-istunnossa oppilaalla ei saa teettää mitään konkreettista.

Apulaisoikeuskanslerin huomauttama Andersson on saanut tukea niin opetusministeriltä kuin OAJ:lta.

Myös Turun Sanomat vaatii pikaista muutosta perusopetuslain soveltamisohjeisiin, jotka nyt ovat lehden mielestä esimerkki "idealismin sfääreihin karanneista säädöksistä".