Venäjän asevoimien komentaja, kenraali Nikolai Makarov varoitti maanpuolustuskurssiyhdistyksen tilaisuudessa poikkeuksellisen suorasanaisesti Suomea liittymästä Natoon, kirjoittaa Savon Sanomat. Makarov arvioi, että Suomen Nato-jäsenyys olisi uhka Venäjän turvallisuudelle ja että Suomen ja Naton tiivistyvä yhteistyö saattaa johtaa Suomen Natoon. Kanta ei ole sisällöltään uusi, mutta suorasukaisuus hämmästyttää, arvioi Savon Sanomat.
Lienee selvää, että Makarovin kannanotto on hyväksytty etukäteen Venäjän poliittisessa johdossa. Herättikö Venäjän karhun Suomen mahdollinen osallistuminen Nato-maa Islannin ilmatilan torjuntaan vai onko pääministeri Jyrki Kataisen Yhdysvaltain vierailulla jotain tekemistä lausunnon kanssa?
Makarovin puheenvuoro on alueellisen suurvallan lihasten pullistelua. Se olisi helppo jättää omaan arvoonsa, ellei se tulisi näin korkealta taholta, pohtii Savon Sanomat.
Miksi Venäjä ärähti juuri nyt?
Uutinen Makarovin puheessa ei ollut sen sisältö, vaan ajoitus, analysoi puolestaan Ilkka. Makarovin mielestä Suomessa puolustusvoimat toimii liikaa idän uhka mielessä. Mitään uutta näissä mielipiteissä ei ole, arvioi Ilkka. Neuvostoliiton ja kylmän sodan kasvattamat upseerit näkevät maailman näin.
Yksityisajattelua tai sattumaa ajatukset eivät kuitenkaan ole, arvioi Ilkka ja näkee taustalla Vladimir Putinin paluun presidentiksi tyytymättömyyden levitessä Venäjällä. Tälläisenä aikana vanha konsti on käyttäytyä suurvallan tavoin ja palauttaa mieliin menneen suuruuden aika.
Myös Suomessa on tapahtunut muutoksia, lehti muistuttaa. Tuoreessa muistissa on päätös ostaa pitkän kantaman ohjuksia Hornet-hävittäjiin, kun lupa Yhdysvalloilta viimein heltisi. Suomi myös pääsi tuoreessa Nato-huippukokouksessa kumppanimaiden sisäpiiriin. Makarovin viesti on todennäköisesti suunnattu tuoreelle tasavallan presidentille Sauli Niinistölle, arvelee Ilkka.
Miksei RKP kiinnosta?
Iltalehti ihmettelee, kuinka vähän huomiota suomenruotsalaisen kansanpuolueen rkp:n puheenjohtajan valinta on saanut suomenkielisessä mediassa. Kysymys on kuitenkin kahta ministerin paikkaa pitävästä puolueesta, lehti muistuttaa.
Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin ja europarlamentaarikko Carl Haglundin välinen kisa on saanut välillä yllättävän kärjekkäitäkin piirteitä, joista rkp:n perinteinen hillitty charmi on kaukana. Haglundin kerrotaan olevan suomenruotsalaisten instituutioiden suosikki puolueen johtoon. Henriksson taas tulee ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta ja edustaa suomenruotsalaisia maalaisserkkuja. Voikin olla, että puheenjohtajavalinnassa punnitaan rkp:n maantieteelliset punnukset. Puhtaasti niiden pohjalta vahvoilla olisi puolestaan Henriksson, arvioi Iltalehti.
Keskustalaiset päättävät viime tingassa
Salon Seudun Sanomien haastattelemat keskustalaiset povaavat puolestaan keskustan puheenjohtajavalinnasta hyvin tasaväkistä. Moni keskustalainen tekee lehden mukaan valintansa vasta viikonloppuna pidettävässä puoluekokouksessa.
Väritöntä puheenjohtajakisaa
Turun Sanomat arvioi kamppailun keskustan puheenjohtajuudesta olleen kohtalaisen väritöntä. Vain kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrysen metkuilut ovat muistuttaneet, että keskustassa hallitaan yhä pelin politiikka.
Yksi yhteinen tekijä puheenjohtajaehdokkailla on. Lauantaina Rovaniemellä keskustan johtoon palaa vankasti maakuntien edustajaksi mielletty keskustalainen, valitaan ehdokkaista kuka tahansa, arvioi Turun Sanomat.