Mistä on kyse?
Vielä alkuvuodesta pääministeri Jyrki Katainen arvioi, että kun hallituskausi päättyy, Suomessa on noin sata kuntaa. Nyt hallituspuolueista arvioidaan, että kuntien määrä asettuisi ehkä 150:een. Nyt kuntia on vajaat 340.
- Meillä ei ole mitään lähtökohtaa, montako kuntaa pitäisi Suomessa olla. Olennaista on, että lähdetään jokaisesta alueesta ja sen omista tekijöistä, kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) sanoo.
Liitoksia tulisi aiemmin kaavailtua vähemmän. Hallituspuolueet kelpuuttavat liitosten sijaan myös kuntien yhteistyön. Harvaan asutuilla alueilla kuntien ei välttämättä tarvitsisi liittyä toisiinsa, kunhan ne järjestäisivät palveluitaan yhdessä.
Kukaan ei halua kuristuspantaa
Hallitus on kiistellyt pakkoliitosten mahdollisuudesta. Nyt pakkoa ei sano haluavansa kukaan.
- Kunnat itse tekevät päätökset - ja kuntien valtuustot - ja se on hallituksen lähtökohta valmistelussa, Virkkunen sanoo.
- Kannustetaan positiivisesti tekemään toimenpiteitä, ettei tarvitse panna kuristuspantaa kenellekään, että toteutatte väkisin, sanoo liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.)
Ongelmia voi syntyä taloudeltaan kurjien kuntien kanssa, jotka eivät selviä yksin.
- Monesti taloudellisesti vahva kunta ei ole innostunut keskustelemaan heikompien kuntien kanssa, Virkkunen arvioi.
Pakkoliitosten toteuttaminen vielä auki
Vielä ei ole päästy keskustelemaan, mahdollistaisiko uusi laki pakkoliitoksen.
- Tällaisesta asiasta ei ole keskusteltu, että mikä olisi se viimesijainen taistelukeino, Kyllönen sanoo.
Kuntia voitaisiin kannustaa tai kiristää yhteistyöhön lainsäädännöllä, valtionosuuksilla ja rahoituksella. Pakkoliitosmahdollisuuden lisäksi muitakin asioita on kesken, esimerkiksi liitoksia neuvottelevista selvitysmiehistä ei ole sovittu. Hallituksella on viikko aikaa, keskiviikkona pitäisi yhtenäisenä esittää tiedonanto edukuskunnalle. Sen jälkeen asiaa hiotaan vielä ennen lomaa.
- Kyllä meillä ennen juhannusta pitäisi olla selkeät senssit siitä, mihin suuntaan ollaan menossa, Merja Kyllönen ennustaa.