Tämä madaltaisi nuorten kynnystä käyttää mielenterveyspalveluita, jos tarvetta niihin ilmenee. Tätä mieltä on lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula.

- Nuorilla on usein liian korkea kynnys hakea apua ongelmiinsa. Nuoret itse ovat tuoneet esille, että psykologin luokse hakeutuminen voidaan kokea leimaavana, koska palvelu ei ole heille ennestään tuttu, Jyväskylässä keskisuomalaisille kuntavaaliehdokkaille puhunut Aula sanoo.

Hän myös katsoo, että koulupsykologin on tärkeää olla osa kouluyhteisöä. Voimavaroja suunnattava ennaltaehkäisyyn Aula huomauttaa, että hoitotakuu ei toteudu lasten ja nuorten psykiatrian palveluissa, joissa odotusajat ovat liian pitkät. Hoitotakuun mukaisesti mm. käyntiaika terveyskeskukseen on saatava kolmessa arkipäivässä. Aula korostaa, että on tuloksellisempaa suunnata voimavaroja ennaltaehkäisyyn kuin yrittää vain korjata jo tapahtuneita vahinkoja. Aulan mukaan matalan kynnyksen palveluihin lapsille ja nuorille pitäisi panostaa; esimerkiksi masennuksen tunnistaminen ajoissa ehkäisisi nuorten itsetuhoisuutta. Kuntapäättäjät avainasemassa Aula perää kuntien johdon, virkamiesten ja luottamushenkilöiden vastuuta kehittää paikallisesti lasten ja nuorten hyvinvointia edistäviä ja korjaavia palveluita. Hän muistuttaa, että uuden lastensuojelulain mukaan valtuuston tulee neljässä vuodessa hyväksyä talousarvioon sidottu lasten hyvinvoinnin suunnitelma. - Lasten ja nuorten omat näkemykset tulisi ottaa paremmin huomioon palveluita kehitettäessä. Heillä on paljon kokemuksia esimerkiksi koulun, kirjaston, liikunnan, joukkoliikenteen ja terveydenhuollon palveluista, Aula sanoo. Kuntiin valitaan uudet valtuustot kuntavaaleissa 26. päivänä kuluvaa kuuta.