Lääkäriliiton mielestä aselupien lääkärinlausunnoilla ei saa kuormittaa esimerkiksi terveyskeskusten työtaakkaa. Sisäministeriö ohjeisti maanantaina käsiaseluvan myöntämisen edellyttävän lääkärinlausuntoa hakijan mielenterveydestä.
Ministeriö haluaa näin kiristää aselupien myöntämistä Kauhajoen surmien jälkeen.
- Ihmisellä ei ole subjektiivista oikeutta kantaa asetta. Harkinta aseenkantoluvasta on annettu poliisille tehtäväksi. Vastuuta ei tule siirtää enää lääkäreille, heillä on kyllä todistustaakkaa muutenkin ihan tarpeeksi, sanoo Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve.
Pälveen mielestä keskeistä asiassa on, että luvan saanti olisi korkeamman kynnyksen takana, mutta esimerkiksi terveyskeskuslääkäreitä asialla on hänen mukaansa turha kuormittaa.
Toiminnanjohtaja Pälveen mukaan tulisi myös pohtia aseiden yleistä saatavuutta Suomessa sekä käsiaseiden asemaa ylipäätään.
Risikko: Ei vastuuta lääkäreille Peruspalveluministeri Paula Risikko (kok.) ei halua sälyttää aseenkantoluvista päättämistä lääkärien vastuulle. Risikko haluaisi lupia varten poliisilaitoksille terveydenhuollon ammattilaisia. - Meillä on tällä hetkellä muutamilla poliisilaitoksilla sosiaalityöntekijöitä. Yhtä lailla siellä voisi olla henkilöitä, joilla on terveydenhuollon koulutus, Risikko sanoo. Holmlund: Käsiasekielto ei olisi estänyt koulusurmia
Sisäministeri Anne Holmlund (kok.) ei usko, että käsiaseiden kieltäminen ensimmäisenä aseena olisi estänyt Kauhajoen koulusurmia. Holmlundin mukaan käsiaseita ensi aseena ei kielletty Jokelan koulusurmien jälkeen, koska juuri aiemmin oli annettu uusi ohje aseluvista.
Sisäministeriön eilisen ohjeen mukaan käsiaseeseen ei saa antaa lupaa ennen vuoden harjoittelua ampumaseurassa.
Holmlund myöntää, että lääkäreille olisi haasteellista arvioida luvanhakijoita, mutta poliisi tarvitsee tiedot mahdollisista mielenterveysongelmista.